Seisoin joitakin vuosia sitten pajukkoa, vadelmaa ja muuta matalaa kasvillisuutta puskevalla joutomaa-aukiolla Järvenpäässä. Toisella puolella näkyi pientaloasutusta, toisella laidalla kasvavasta sekametsästä raikasi moninainen linnunlaulu.

Millaista luontoa haluat pihallesi? Se on pitkälti omistajan ratkaistavissa. Koloihin pesiviä lintuja voi houkutella pesäpöntöillä, pääskyjä räystään alle sijoitettavilla pesälaudoilla ja lepakoita lepakonpöntöillä.

Moni suomalainen kalalaji on vähentynyt tai on jopa uhanalainen osittain kalastuksen takia

Kesä on makkara- ja grillaussesonkia. Lihan kulutus on Suomessa kaksinkertaistunut 50 vuodessa. nykyisin pelkkää sianlihaa kuluu henkeä kohden yli 30 kiloa eli saman verran kuin kaikkea lihaa yhteensä 1950-luvulla.

Tarvitseeko mökillä todella ajettavaa ruohonleikkuria tai lavamönkijää?

Laatikko, ruukku tai vaikka vanha wokkipannu kelpaavat viljelyastiaksi. Kokematonkin puutarhuri pääsee helposti korjaamaan satoa.

Perinteinen huussi on mökillä usein paras vaihtoehto. Huussi tarvitsee huoltoa eli jatkuvaa kuivikkeen lisäilyä. Kuivikkeeksi sopii esimerkiksi hake ja kuorike.

Suomessa käytetään mökeillä lähes puoli miljoonaa kiintokuutiometriä polttopuuta vuodessa. Sama määrä energiaa öljynä tai sähkönä vastaisi suunnilleen sadantuhannen auton vuotuisia päästöjä. Polttopuiden teko onkin todellista ekotyötä.

Aurinkopaneelien hinnat ovat romahtaneet. Saksassa aurinkopaneeleita on jo asennettu enemmän kuin tuulivoimaa. Sähköttömällä tai kaasujääkaapin mökillä paneelijärjestelmä on hyvä vaihtoehto pieneen sähköntarpeeseen.

Luulöytö Askolasta kertoo, että villisiat ovat Suomessa paluumuuttajia.

Keskustelu metsälain uudistamisesta käy kiivaana. Maa- ja metsätalousministeriö korostaa lakiluonnoksen suomia valinnan mahdollisuuksia metsänomistajille. tutkijat ja luonnonsuojelijat ovat huolissaan uudistettavan lain haitallisista vaikutuksista metsäluonnon monimuotoisuudelle.

Kuukaudet ovat viime aikoina olleet vähän vinksallaan. Helmikuu ei ollut entisensä; täällä etelässä ei aurinkoa näkynyt montakaan tuntia. Maaliskuu ja huhtikuun alku taas olivat kuin vanha kunnon helmikuu.

Eräs toimittajaystäväni pohtii usein, kuinka toimittaja voisi pysyä puolueettomana. Hän ei esimerkiksi äänestä lainkaan vaaleissa, koska ajattelee äänestämisen paitsi nakertavan hänen uskottavuut taan toimittajana myös vähentävän ajattelun puolueettomuutta sinänsä.

Moni kalalaji on uhanalainen ja kalastuskeskustelu käy kuumana. Kysyimme Helsingin yliopiston kalataloustieteen professori Hannu Lehtoselta, mitä kalojen suojelussa pitäisi tehdä.

Kasviharrastus on nousussa, mutta monelle harrastuksen aloittaminen voi olla visaista. Laajan termistön haltuun otto ei käy ihan käden käänteessä. Riittää kuitenkin, jos aluksi opettelee perustermit lehden muodoista ja kukan perusrakenteen: mitä ja missä ovat verholehdet, terälehdet, heteet ja emit.

Kotkalaiset Urpo Koponen ja Pertti ”Putte” Leppänen ovat saaneet paranneltuihin lintukotoihinsa 40 lintulajia. Osaa niistä ei lasketa lainkaan kolopesijöihin.

Tänä keväänä kaupunkiviljely on trendikästä! Suomen Luonto arvioi neljä eri kaupunkiviljelyyn keskittyvää uutuuskirjaa.