Suomen Luonto 4/2018

Isopunanirppu (Apion frumentarium) on nimestään huolimatta vain neljä milliä pitkä. Makrokuvat paljastavat näiden pienten koppiaisten kauneuden lehden sivuilla 54–57.

Lehdessä käymme myös laskemassa norppia ja vierailemme Viiankiaavalla. Tutkimme ilmastonmuutoksen vaikutusta lintuihin ja tutustumme lintuharrastukseen. Opimme tietämään Suomen yleisimmät kasvit, tunnistamaan kolme alkukesän perhosta ja tapaamme puukiipijän. Sekin selviää, miten omasta pihasta saa monimuotoisen luontokeitaan.

Äänestä tämän lehden parasta juttua 4.5. alkaen.

Suomen Luonto -lehden tilausta koskevat asiat
(tilauksen muutos tai peruutus yms):
sähköposti: tilaajapalvelu@sll.fi, puhelin: (09) 228 08 210 (arkisin klo 9-15)

Osoitteenmuutokset saamme postin päivityspalvelun kautta.

Tämän numeron artikkelit verkossa

Monet keinot monimuotoisuuteen

Moni luulee, että luontopiha on epäsiisti. Oikein suunniteltu puutarha viehättää sekä silmää että tarjoaa turvapaikkoja elämälle.

Saimaan saaressa pikkuinen kuutti

Saimaannorpan pesälaskijat viilettävät Saimaan kevätjäillä. Nyt pääsemme heidän mukaansa etsimään pesiä.

Luonnonkasveja puutarhaan

Luonnonkasvit ovat kauniita, sitkeitä ja sopeutuneet ilmastoomme. Puutarhaguru Pentti Alanko kannustaa kasvattamaan niitä myös puutarhassa.

Honkalanrannan luonnonsuojelualue on monimuotoinen keidas Hämeenlinnassa

Noin kolme kilometriä Hämeenlinnasta Lahteen päin on Kahilisto ja siellä Honkalanrannan luonnonsuojelualue. Iso autoliike kätkee taakseen viehkon polun Katumajärven rantaan.

Liian aikainen kevät – Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa koko lintumaailmaamme

Linnut muuttavat ja pesivät entistä aiemmin ja yrittävät pysyä muuttuvien olojen perässä. Löytyykö ilmastonmuutoksen koettelemille lajeille apua?

Vinkit taimikaupoille

Taimiostoksilla kannattaa tehdä harkittuja valintoja, sillä kasvista voi hyvällä hoidolla saada pitkäikäisen kasvukumppanin.

Viisi vinkkiä puutarhan monimuotoisuuden lisäämiseen

Puut ja muut monivuotiset kasvit, maan pysyvät kasvipeite, vesilammikot ja kompostit lisäävät puutarhan monimuotoisuutta, vaikka kaikkia lajeja ei itse huomaisikaan.

Ilmastonmuutos aiheuttaa käelle ajoituspulman

Ilmastonmuutos hankaloittaa käen pesintää. Käki on pesäloinen, ja yksilöt ovat erikoistuneet munimaan tiettyjen isäntälajien pesiin.

Kun satakielet myöhästyivät

On kevät 2011. Normaalisti satakielten taiturointi soi tähän aikaan joka pusikossa. Mutta nyt laulua ei kuulu. On niin hiljaista, että tiedotusvälineetkin kiinnostuvat.

Koreat kärsäkkäät

Kärsäkkäät ovat pieniä hauskannäköisiä kovakuoriaisia, joiden pää on pidentynyt kärsäksi – ne ovat kuin pieniä elefantteja. Mutta toisin kuin norsu, kärsäkäs syö kuononsa kärjellä.

Erikoistuja ei pärjää – ilmastonmuutos ajaa haahkat ongelmiin

Ilmaston muuttuessa yhteen ravintokohteeseen ja tiettyyn ympäristöön erikoistuneet lajit ovat ongelmissa. Yleislajit menestyvät ja valtaavat alaa. Erikoistujat kärsivät. Monilla vesilintulajeilla, kuten sinisorsalla ja haahkalla, kevätmuuton ja pesinnän aloituksen on todettu olevan sidoksissa jäiden lähtöön ja ilmastonmuutokseen. Yhteneväisyyksistä huolimatta näiden lajien kohtalot vaikuttavat hyvin erilaisilta.

Tuleeko Hannukaisen kaivos – Tornionjoki vaarassa?

Kaivoksien tiedetään olevan hyvin raskaita hankkeita ympäristölle, miten ne toteutetaankin. Hannukaisen rautakaivoshanke Kolarissa Ylläksen lähellä vaikuttaa lupahakemuksiin tulleiden yli sadan selvityspyynnön ja lausuntojen perusteella epävarmalta hankkeelta.

Aikamatkoja Viiankiaavalle

Viiankiaapa on elänyt 10 000 vuotta Lapin historiaa. Nyt Sakatin kaivos uhkaa sen säilymistä.

Kuuntele: Kiurun kevään korkea veisu

Maaliskuun lopulta alkaen kiurujen liverrys ilahduttaa taas luonnonystäviä. Taivaallinen meno jatkuu jopa kesäkuulle.

Kysely: Minkä linnun haluaisit nähdä?

Kevät on oivaa aikaa aloittaa lintuharrastus. Minkä linnun sinä haluaisit nähdä? Vastaa kyselyymme ja osallistu kirjapalkinnon arvontaan!