Teksti: Jessica Haapkylä

Tänään julkistettiin kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportti maailman merien ja jääalueiden tulevaisuudesta. Yli sadan tutkijan laatima raportti maalaa synkän ennustuksen muutoksista, jotka etenevät yhä kiihtyvällä vauhdilla, ellemme pysty nopeasti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.

Arktiset alueet lämpenevät kaksi kertaa nopeammin kuin muu maapallo. Jääpeite Arktiksella on ollut tätä vuotta suppeampi ainoastaan kerran aikaisemmin, vuonna 2012. Kutistumisen lisäksi arktinen merijää ohenee.

”Yli viisi vuotta vanhaa merijäätä on yli 90 prosenttia vähemmin verrattuna vuoteen 1979”, sanoo tutkimusprofessori Timo Vihma Ilmatieteen laitokselta.

Jos lämpeneminen tasoittuu kahteen asteeseen, Jäämeri on merenkulun kannalta syyskuussa jäätön kerran 3–10 vuodessa. Vihman mukaan Grönlannin jäätikkö on menettänyt eniten jäämassaa vuosina 2005–2015, mutta myös Antarktis on kutistunut.
Merijään väheneminen kiihdyttää entisestään Arktiksen lämpenemistä ja vaikuttaa myös maapallon ilmastoon ja suihkuvirtausten voimakkuuteen.

Myös vuoristojen jäätiköt ovat kutistuneet voimakkaasti. Jopa 80 prosenttia Keski-Euroopan jäätiköistä saattaa hävitä vuoteen 2100 mennessä, mikäli päästöjä ei rajoiteta.
Lämpötila ikiroudan sisällä on noussut 0,2–0,4 astetta viimeisen kymmenen vuoden aikana. On kuitenkin epäselvää, onko ikiroudan sulaminen edelleen lisännyt hiilidioksidin nettopäästöjä ja metaanin määrää ilmakehässä.

Myös merivesi lämpenee voimakkaasti. Siitä kertovat yleistyneet lämpöaallot. Merenpinta nousee nyt 3–4 milliä vuodessa, mikä on 2,5 kertaa nopeampi tahti kuin kymmenen vuotta sitten. Tähän vaikuttaa ennen kaikkea jäätiköiden sulaminen.

”Arvioiden mukaan merenpinta nousee 28–110 senttiä vuosisadan loppuun mennessä, mutta nousu ei jakaannu tasaisesti”, kertoo professori Petteri Uotila Helsingin yliopistosta. Uotila sanoo, että muun muassa Suomessa maankohoaminen tasapainottaa tilannetta.
”Helsingissä merenpinta saattaa nousta noin 30 sentillä vuosisadan loppuun mennessä.”

Raportti kertoo myös ilmastonmuutoksen dramaattisista vaikutuksista meriekosysteemeihin.

”Merten planktontuotanto romahtaa etenkin Pohjois-Atlantilla ja trooppisilla merialueilla. Arktisissa merissä sen sijaan planktonin määrä saattaa kasvaa”, sanoo tutkimusprofessori Markku Viitasalo Suomen ympäristökeskuksesta.

Muutokset planktontuotannossa ovat vakavia, sillä niiden arvioidaan johtavan kalastuksen vähenemiseen 15 prosentilla. Vähenemisellä on karut seuraukset niin merenelävistä riippuvaisille sadoille miljoonille ihmisille kuin ekosysteemeillekin.