97/2020

Kesä on jo aika pitkällä. Eteläisen Suomen kaakkurinpoikasistakin melkein kaikki ovat jo ehtineet selkävesille, muutama vielä viipyy pesimälammilla.

Joukossa on huomattavan myöhäisiä kuoriutumisia. Varhain auenneet vedet, mutta toukokuun epämääräinen eteneminen saattoivat sekoittaa joidenkin parien pesinnän aloittamista.

Hautomisaika on aina altis häiröille, siksi retkeilijän on oltava hyvin tarkka. Myöhään hautoneet kohtasivat heinäkuun sateissa pesän vettymistä ja lampien veden nousun.

Ensimmäisen kuvan kaakkuri on tuomassa muikkua poikasilleen. Tältä parilta kuoriutui ja kasvoi isoksi täysi luku eli kaksi poikasta. Onnea kaakkuriparille. Sen poikaset ovat olleet jo hyvän aikaa järvenselillä kalastuskoulussa.

Kaakkuri lennossa kalavesille.

Ps. Kahtena iltana on edelleen kuulunut lehtopöllön huutoja, aivan läheltä, myös naaraan vastauksina naukaisevia ”kevit” ääniä. Kauempaa on huudellut toinenkin koiras. Äänet sopivat täydellisesti elokuun lämpimien iltojen tunnelmaan!