124/2020

Neitoperhosen kuva on syyskuun jälkipuoliskolta. Neitoperhosen elämässä on seuraavaksi edessä talvehtiminen, kesän tullessa parittelu ja naaraan osana sitten munia seuraavan sukupolven munat. Talvehtimispaikan neitoperhonen etsii esim. vanhojen piharakennusten suojista. Neitoperhonen lentää taas jopa maaliskuusta alkaen kesäkuulle.

Alkukesän munista kasvavat toukat, jotka elävät monen muun perhostoukan tapaan nokkosen lehdillä. Toukat koteloituvat ja muodonvaihdoksen jälkeen syyskesästä lentää taas neitoperhosten syksyn sukupolvi.

Neitoperhonen viihtyy monipuolisesti vaihtelevilla pihoilla ja puutarhoissa. Pelkkä leikattu nurmi olisi sillekin kuin autiomaa. Neitoperhonen oli Suomessa vain satunnainen vielä 1960-luvulla, nyt se on yleisimpiä pihapiirien päiväperhosia.

Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa

Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
neitoperhonensyksyvuosi luonnossa

Tilaa Suomen Luonto!

Avain ajankohtaisen ja innostavan luontotiedon aarreaittaan alk. 19,40 € / 3 lehteä + digipalvelu.
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.

Samalta kirjoittajalta

Blogi: Vuosi luonnossa

Syysmuuttoa on kiva seurailla.
Blogi: Vuosi luonnossa

Peukaloinen ja punarinta syksyllä
Blogi: Vuosi luonnossa

Voiko merikotka saalistaa laulu- tai pikkujoutsenen?
Blogi: Vuosi luonnossa

Pikkujoutsenten syysparven haikeat haukahdukset