”Tämä on erittäin hyvä kysymys, jota varmasti moni suomalainen kuluttaja pohtii”, vastaa asiantuntija Aura Lamminparras Pro Luomusta.

”Pääsääntönä ruuantuotannossa on, että kuljetuspäästöt ovat vain muutamia prosentteja koko tuotteen ympäristövaikutuksista. Se että ruoka tulee kauempaa ei vielä tee siitä ympäristölle haitallisempaa kuin läheltä tuleva tuote.”

Luomutuotanto edistää luonnon monimuotoisuutta ja vähentää ympäristön kemikalisoitumista. Luomupelloilla on tutkimusten mukaan 30 prosenttia enemmän kasvi- ja eläinlajeja. Siksi kuluttaja suosisi mielellään luomua.

Kauppojen valikoimissa on aina saatavilla ulkomaista luomuomenaa, mutta suomalaista luomuomppua saakin sitten jo ihan etsimällä etsiä. Sitä tuotettiin vuonna 2018 noin 153 000 kiloa, joka on vain noin kaksi prosenttia koko maamme yli seitsemän miljoonan kilon kaupallisesta omenasadosta.

”Luomuomenan viljelyssä haasteena ovat kasvinsuojelukysymykset. Erityisesti märkinä vuosina hedelmiä saattaa uhata omenarupi. Myös pihlajanmarjakoi voi pahimpina vuosina tuhota koko sadon. Muita satunnaisia tuholaisia ovat esimerkiksi kirvat, luteet, lehtikirvat, lehtikääriäiset, omenakempit sekä hedelmäpuupunkit”, Lamminparras sanoo.

Osaa näistä voidaan torjua luomutuotannossa sallituin toimenpitein, kuten feremonipyydyksillä ja suojelemalla tuholaisten luontaisia vihollisia kuten petopunkkeja.

Omenan maku sekä terveellisyys ovat tietysti myös tärkeitä valintatekijöitä omenaostoksilla. Kotimaisen omenan maussa on enemmän luonnetta ja usein myös kirpakkuutta kuin ulkomaan auringon alla kasvaneilla lajiketovereillaan.

”Itävallassa julkaistiin viime vuonna mielenkiintoinen tutkimus, jossa selvitettiin luomuomenan ja tavanomaisen omenan mikrobeja. Siinä todettiin luomuomenien bakteeriyhteisöjen olevan tavanomaisia monimuotoisempia.”

Ekotoksikologian näkökulmasta ulkomainen luomuomena voi siis voittaa kotimaisen tavallisen omenan.

”Mutta jos verrataan kotimaista tavisomenaa ulkomaiseen tavikseen, niin silloin voidaan saada voitto kotiin, jos viljelijöillämme on integroidut kasvinsuojelutaidot hallussa. Esimerkiksi Hollannissa hedelmärupea voidaan torjua jopa 10 käsittelyllä kasvukauden aikana.”

Suomalaisistakin tuotteista torjunta-ainejäämiä löytyy eniten juuri omenasta sekä mansikasta.

Pääsääntöisesti siis luomu on parempi vaihtoehto jo luonnon monimuotoisuuttakin ajatellen. Luomuviljelyssä lajien monimuotoisuus on suurempi. Lisäksi luomutuotanto on torjunta-ainevapaata. Kuljetuspäästöt ovat kuitenkin vain muutamia prosentteja tuotteen ympäristövaikutuksista. Paras vaihtoehto olisi kotimainen luomuomena.