Teksti: Seppo Parkkinen
Piirroskuvat: Jari Kostet

Koiranputki on Suomen yleisin putkikasvi, ja suosii nimenomaan ihmisen läheisyyttä: pihat, tienpientareet ja muut ihmisen muokkaamat alueet ovat alkukesällä valkoisenaan vieri vieressä kasvavien koiranputkien kukkahuntuja.

Koiranputki valtaa myös entiset laidunmaat. Tällaisilla paikoilla näky on vaikuttava, kun valkoinen kukkameri ulottuu silmänkantamattomiin. Varjopuolena koiranputken kauneudelle on se, että kaikki muu kasvillisuus tukahtuu putken runsauden alle.

Koiranputkien runsaus tarkoittaa kuitenkin sitä, etteivät salaattiainekset lopu ihan heti kesken: koiranputken lehtiä voi nimittäin alkukesällä panna salaatin joukkoon ja maavarttakin voi napostella. ”Katselin juuri mökkipihalla, että koiranputket, vuohenputket ja voikukat näyttävät olevan parhaimmillaan. Käynpä keräämässä niitä salaatiksi”, emeritusprofessori Pertti Uotila tuumaa.

Myös kukkakärpäset, kimalaiset, kovakuoriaiset ja pistiäiset hakeutuvat mielellään aterioimaan koiranputken kukintoihin, jotka erittävät hyväntuoksuista ja makeaa mettä. Kukinnoista saa myös keltaista väriainetta, jota voi käyttää värjäämiseen. Ja ontoista varsista on pätkitty aikojen saatossa lukemattomia hernepyssyjäkin.

Koirasta vuoheen

Kun maisema kukkii valkoisena, onko se kaikki juuri koiranputkea? Ei toki. Suomessa on noin 40 luonnonvaraista putkikasvilajia, mutta vain vajaa kymmenen niistä on yleisiä. Yksi yleinen ja hyvin tunnettu putkikasvi on vuohenputki. Ihmisen suhtautuminen siihen on kaksijakoista. Laji tiedetään erinomaiseksi salaattikasviksi. Jo Elias Lönnrot luonnehti vuohenputkea ”lehdet keväällä hyvät kaaliksi ja pinatiksi kelvollisia”. Vuohenputkea on myös kasvatettu salaattikasviksi. Sen tieteellinen lajinimi podagraria viittaa kreikan kihtiä tarkoittavaan sanaan. Sitä onkin käytetty kihtilääkkeenä.

Vuohenputki (kuvassa) eroaa myrkkykeisosta muun muuassa siten, että vuohenputken lehdet ovat kahteen kertaan kolmisormiset eli lehti jakautuu kolmeen osaan, jotka jakautuvat edelleen kolmeksi pieneksi lehdeksi. Lehden varsi on raparperimaisen kourumainen.
Myrkkykeison yksittäinen lehti on kapeanpuikea, lehtilapa on yhteen tai kahteen kertaan parilehdykkäinen, ja lehden varsi ontto ja tuppimainen. Kuva: Carl Axel Magnus Lindman – «Bilder ur Nordens Flora», Wikimedia_Commons

Miksi sitten puutarhurit vihaavat vuohenputkea? Sen kasvutavan vuoksi. Vuohenputki valtaa tilaisuuden tullen puutarhamaan pitkien, vaakasuorien maavarsiensa avulla. Kasvien leveäliuskaiset lehdet muodostavat niin tiiviin katoksen, että sen alle jäävälle kasvillisuudelle ei yllä valoa. Vuohenputken voi saada kuriin vain säännöllisellä niittämisellä.

Varo myrkkyputkia

Putkikasveissa on myös muutamia myrkyllisiä lajeja. Pihoilla ja kaatopaikoilla kasvavat myrkkykatko ja hukanputki muistuttavat koiranputkea, mutta ovat onneksi harvinaisia. Myrkkykatkon voi tunnistaa punatäpläisestä varresta. Vielä selvemmin lajin paljastaa paha haju, jossa on kissanpissan pistävyyttä. Myös hukanputki on myrkkykatkon tavoin pahanhajuinen.

Myrkkykeiso ja jättiputki ovat sen sijaan hyvin kookkaiksi kasvavia myrkkyputkia. Myrkkykeiso on helppo tuntea kasvupaikastaan: se kasvaa järvien ja muiden vesien rannoilla, usein matalassa rantavedessä joskus suurinakin kasvustoina. Myrkkykeison lehtiliuskat ovat leveät ja sahalaitaiset ja kukinto suuri ja puolipallomainen. Etenkin kasvin lokeroinen juurakko on tappavan myrkyllinen.

Jättiputkia on tuotu Aasiasta koristekasveiksi pihoille, joilta se on levinnyt luontoon. Jättiputket voivat kasvaa jopa yli nelimetrisiksi, ja ne luokitellaan haitallisiksi vieraslajeiksi. Kasvin koskettaminen aiheuttaa palovamman kaltaisen iho-oireen. Jo putken lähellä oleskelu voi olla vaarallista.

Putket on siis syytä opetella tuntemaan niin, ettei vahingossakaan sekoita syötäviä myrkyllisiin. Onneksi koiranputki on yleisin ja runsaimpana esiintyvä putkilajimme.

Pohjautuu juttuun joka on julkaistu Luonnonsuojelija-lehdessä 2/2016. Lehti on Luonnonsuojeluliiton jäsenetu.

Osallistu Luonnonkukkien päivään 2020: https://www.sll.fi/luonnonkukkien-paiva/