Viljelyn ja keruutoiminnan lisäksi puutarhassa tapahtuu vuoden mittaan paljon kaikenlaista muutakin. Meillä käy erilaisia ryhmiä virkistäytymässä muun muassa villiyrttien tai sadonkorjuun ja hapattamisen äärellä. Useamman vuoden ajan meillä on käynyt vieraita viereisestä päiväkodista ja nyt toista vuotta myös lähellä olevasta hoivakodista. Päiväkodin eskarilaiset retkeilevät meillä neljä kertaa vuodessa:

• Syksyllä tutustumme uuteen ryhmään, keräämme porkkanoita ja istutamme valkosipulia
• Talvella ryhmä käy nuotiolla evästämässä ja havainnoimassa, miltä puutarha näyttää talvella. Kerran näimme sekä rusakon että metsäjäniksen käpälänjäljet!
• Keväällä on aika kylvää porkkanat seuraavaa ryhmää varten. Usein myös laskemme madot vielä toiseen kertaan, koska se on hauskaa puuhaa, ja meiltä niitä löytyy!

Monimuotoinen luonto ja sen mikrobit ovat  tärkeitä niin lasten immuunipuolustuksen kehitykselle kuin meille muillekin

Puut ja eläimet parantavat oloa

Ikäihmisten kanssa pääpaino on nauttia retkipäivästä ja maistuvasta lähiruuasta. Tsaarinaikaisen tammen alla usein muistellaan lapsuutta tai omia kasvimaita. Puista ja maaperästä haihtuvilla yhdisteillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia. Erityisesti havupuiden erittämät verenkiertoon imeytyvät terpeenit, kuten limoneeni ja pineeni, voivat rentouttaa, parantaa vastustuskykyä ja kognitiivisia kykyjä mielialaa.

Meidän sosiaalinen Siiri-kissa tykkää käydä tervehtimässä ihmisiä, ja olemmekin saaneet kuulla juttuja monista lemmikeistä. Eläinten katselu, kohtaaminen ja silittely edistää mielihyvähormoni oksitosiinin tuotantoa.

Siiri tykkää rapsutteluista, eikä hätkähdä rollaattoreita. (Kuva: Pirjo Ahola)

Puista ja maaperästä haihtuvilla yhdisteillä on terveyttä edistäviä vaikutuksia.

Kun muutimme tänne Korsoon, yksi neljännes viljelyalueesta oli pelkkää maa-artisokkaa (Helianthus tuberosus). Silloin mietitytti, onko sen määrää lainkaan mahdollista vähentää. Tarkoitus kun olisi viljellä vähän muutakin! Näillä keinoin se onnistui:

• Vuoden ajan meillä oli pressu kyseisen alueen peittona tukahduttamassa sekä maa-artisokkaa että oheiskasvillisuutta. Tämä onnistui, koska emme olisi tälle alueelle muutenkaan ehtineet vielä tehdä mitään muuta.
• Kun otimme pressut pois, peitimme ensin alueen pahveilla. Tämän voi myös jättää välistä, mutta auttaa vielä tukahduttamaan ei-toivottua kasvustoa.
• Sitten kärräsimme uutta kompostimultaa ja perustimme uudet no dig -penkit

Pahvin käyttö kompostimullan alla hidastaa oheiskasvillisuuden kasvua. Kuva on eri lohkolta ihan ensimmäiseltä syksyltä 2021.

Tänä vuonna meillä oli entisellä maa-artisokkalohkolla ensin valkosipulit, joiden sadonkorjuun teimme heinäkuun lopussa. Sen jälkeen penkkeihin kylvettiin vielä paljon satoa, jota olemme korjanneet nyt syksyllä: retiisiä, salaattia, kiinankaalia, daikon-retikkaa, rucolaa ja sareptansinappia. Sareptansinappi (Brassica juncea) on meillä vakiinnuttanut suosionsa salaattikasvina, ja siitä saa kivasti useamman sadon kesässä. Tämä sinappinen lehtivihannes tuo salaattiin hieman potkua vähän samaan tyyliin kuin rucola. Hyväksi havaittu lajike on ’Red Giant’.

Syyskuun satoa puutarhasta. Sareptansinappi vasemmalla pussissa.

Alueen pienentämisestä huolimatta olemme saaneet yltäkylläistä satoa maa-artisokasta joka vuosi. Nyt se kasvaa meillä viljelyaluetta ympäröivissä kohopenkeissä, jotka syntyivät maa-aineksesta, jota siirrettiin uuden lammen paikalta pois. Samalla kätevästi siirtyi tämä maa-artisokka. Tämä on siis hyvin helppo ruokakasvi, joka antaa hyvin satoa joka vuosi, vaikka et tee mitää. Se myös kukkii myöhemmin kuin moni muu kasvi, mitä pörriäiset arvostavat.

Helpoin tapa syödä maa-artisokkaa on pestä ne hyvin ja paahtaa kuorineen uunissa. Maa-artisokan sisältämä hiilihydraatti on inuliinia, joka suurissa määrissä saattaa aiheuttaa ruuansulatusvaivoja. Toisille enemmän, toisille vähemmän. Uuniin kannattaa siis laittaa muitakin juureksia kaveriksi.

Kesytä maa-artisokka

Jos jaksat nähdä vaivan ja kuoria maa-artisokat, saat ihanan samettisen sosekeiton. Meillä tämä keitto onkin Kimmon bravuuri, joka valmistuu aina kekrijuhliin. Mukaan voit laittaa purjoa, perunaa ja vaikkapa borlottipapuja tai suuria valkoisia papuja.

• Kuullota purjot, lisää kuoritut ja pilkotut maa-artisokat ja perunat.
• Keitä kasvisliemessä kypsäksi.
• Lisää lopuksi kypsennetyt pavut ja soseuta.
• Voit tarpeen mukaan lisätä lopuksi tilkan kermaa tai kasvislientä.

Kaveriksi juuressipsejä

Keiton päälle tai naposteltavaksi sopii erilaiset juuressipsit. Maa-artisokka sopii näihin erinomaisesti, kuten myös palsternakka. Näihinkään ei tarvitse kuoria maa-artisokkaa, joten yksi työläs vaihe jää pois.

• Lämmitä uuni 180 asteeseen.
• Huuhtele ja harjaa juureksista multa pois.
• Tee niistä ohuita lastuja. Mandoliini on tähän hyvä apuväline, tai vaikkapa juustohöylä.
• Lorauta päälle hieman öljyä ja sekoittele niin että öljy leviää tasaisesti. Ripottele päälle myös hieman suolaa.
• Asettele lastut leivinpaperilla peitetylle uunipellille. Mitä paremmin jaksat asetella, etteivät ole päällekäin, sitä tasaisemmin ne kypsyvät.
• Paista lastuja 20–25 minuuttia. Kääntele lastuja paistamisen puolivälissä.
• Jos kypsät sipsit ovat kovin öljyisiä, voit laittaa ne jäähtymään talouspaperin päälle.

Nauti rapeat sipsit vaikkapa maa-artisokkakeiton kaverina!

Tilaa Suomen Luonto

Tue ajankohtaista ja asiantuntevaa luonto- ja ympäristöjournalismia. Tilaa Suomen Luonto ja tule mukaan luonnonystävien joukkoon!

Alk. 3 numeroa 23,40 €.

Tilaa nyt!