Kuva: Johanna Mehtola

Suomen Luonnon suuri kesänumero ilmestyi 5.6. Toivottavasti olet ehtinyt jo tutustua sen tuhtiin sisältöön; muun muassa muurahaisiin, väreihin, rakkoleviin – ja pilviin. Kirjoitin tuohon numeroon artikkelin pilvistä; pilvikoulun, joka neuvoo, miten pilviä voi oppia tunnistamaan.

Juttua laatiessani korvissani alkoivat soida erilaiset pilviaiheiset kappaleet: Kauas pilvet karkaavat kajahti Rauli Badding Somerjoen omintakeisella äänellä tajuntaani tuon tuosta ja taisin sitä itsekin lauleskella. Sininen ja valkoinen kaikui myös mielessäni Jukka Kuoppamäen pehmeästi sihisevän ässän kera: valkoiset on pilvet, lampaat nuo taivaan sinisen. Ja lapsuudesta tuttu Polkupyörä Brita Koivusen sievänä esityksenä: mummolaan kun pyöräilemme, pilvenhattaraa ei näy. Pilvi taivaan peittää Pepe Willbergin herkkänä tulkintana oli minullekin yllätys. En tiennyt edes tienneeni sellaista kappaletta: vaikka pilviverho taivaan nyt peittää… Ja tietysti Juicen Pilvee, pilvee kruunasi pilvikipalekimarani, vaikka tuossa laulussa taitavatkin kyseessä olla jotkut aivan muut kuin taivaan pilvet.

Onhan pilvi päässyt myös kerrassaan hienoon bändin nimeen: Kotka Rankki Ohutta Yläpilveä. Yhtye teki viime vuonna levyn 34 vuoden tauon jälkeen. Se on nimeltään Nahkiaisen tiedot puuttuvat. Mielenkiintoiset pilvet elävät omaa elämäänsä taivaalla – mutta myös musiikissa.

musiikkipilvetpilvikoulu