Pohjavedet ovat korvaamattoman arvokas luonnon tuottama ekosysteemipalvelu. Maaperä suodattaa ja maaperän mikrobit syövät pintavesistä maahan painuvan veden juotavan hyväksi. Pohjavesiä ei lainkaan mukaan saa pilata. Kielto on ehdoton.

Todellisuus on kuitenkin toista. Ihminen on pilannut pohjavesiä lukemattomilla paikkakunnilla Suomessakin. Eikä pilaaminen ole päättynyt, vaikka menneiden aikojen välinpitämättömyyttä ei onneksi enää juurikaan tapaa.

Pahimpia pohjavesien pilaajia ovat erilaiset veteen liukenevat ja veden mukana liikkuvat kemikaalit, kuten öljyt, bensiinit, liuottimet ja monet myrkyt. Litra öljyä pilaa miljoona litraa vettä juomakelvottomaksi.

Yksi tyypillinen esimerkki tuli kesällä ilmi Pirkanmaalla, Kolhossa. Kolhossa vuosikymmeniä toiminut kyllästämö on hiljalleen kyllästänyt myös maaperää. Vanha toimintatapa on ollut käsittämättömän hölmö.

Kun 1960-70-luvuilla kyllästämölle tuotiin sähköpylväiden kyllästyksessä käytettävää kreosoottiöljyä silloisesta Neuvostoliitosta, oli junan säiliövaunujen pohjalla usein savensekaista moskaa. Moskaa saattoi sen aikaisten työmiesten mukaan olla säiliövaunussa puolikin metriä. Käyttökelvoton kreosoottimoska lapioitiin kottikärryyn ja kuljetettiin sitten kuorma-autoilla läheiselle kaatopaikalle. Kaatopaikka oli pienellä kukkulalla asutuksen tuntumassa ja järvien välissä – kuten itse kyllästämökin on. Siis ihan tavallinen kaatopaikka ilman mitään suojauksia.

Kukaan ei tiedä paljonko kreosoottijätettä lopulta kaatopaikalle kertyi. Eikä kukaan tiedä sitäkään, kuinka monta vastaavaa kaatopaikkaa Kolhossa tai muualla Suomessa on.  Kyllästämöjä on joka tapauksessa ollut lukuisia ja käytännössä jokaisen ympäristössä on nyt ongelmia.

Vuosikymmeniä hölmöyksien jälkeen ympäristönsuojelu sai vihdoin ansaitsemaansa huomiota. Kreosootti todettiin yhdeksi erittäin vaarallisista, mm. syöpää, mutaatioita ja myrkytyksiä aiheuttavista myrkyistä.

Kolhon kyllästämön entisen kaatopaikan ympäristön kaivoissa alkoi vedessä olla makuhaittaa. Aktiivisten asukkaiden ansiosta – aluksi myös heidän itsensä maksamana – pohjavesiä alettiin lopulta tutkia tarkemmin. Ja kreosoottia sekä siitä liukeneva muita myrkkyjähän vedestä löytyi. Kaivot menivät juomakieltoon.

Kyllästämön nykyinen omistaja, Metsä Group, puhdisti osan vanhan kaatopaikan alueesta. Käytännössä siis pilaantunut maa kaivettiin pois ja tilalle tuotiin puhdasta maata muualta. Mutta puhdistusoperaatio ei ihan onnistunut. Kreosootti oli valunut kaatopaikan kohdalta pohjavesiin ja kulkeutunut veden virtailujen mukana ties minne. Myrkkypitoisuudet jatkavat kaivoissa kasvuaan yhä – tosin tämäkin on pitänyt asukkaiden selvittää, sillä virallisen tiedon mukaan kunnostus on tehty ja kaikki kunnossa.

Tänä kesänä kreosootti pulpahti pintaan kirjaimellisesti. Entisen kaatopaikan laidasta vaihdettiin lisää maata puhtaaseen. Kaivantoon pulppusi kreosoottia ja öljykalvo peitti kuoppien veden välittömästi. Haju paljasti myrkyn kymmenien metrien päähän. Paikalle osuneet sudenkorennot sortuivat öljyyn.

ELY:n, Metsä Groupin ja konsultti Rambollin virallinen totuus on nyt se, että maanvaihdot puhdistivat alueen. Jatkotutkimuksia ei tarvita. Siis tutkiakaan ei tarvitse, vaikka kaivojen myrkkypitoisuudet ovat kasvaneet rajusti. Asukkaat pelkäävät ympäristönsä ja läheisen pohjavesialueen sekä vedenottamon puolesta. Missä kaikkialla myrkkyä lienee?

Kumpareella sijainneelta kaatopaikalta kreosootti on varmasti kulkeutunut pohjaveden mukana jo lähijärviin saakka. Miten kaukana pohjavedet ovat vaarassa, sitä ei tiedä kukaan. Puhdistaminen on kuitenkin käytännössä mahdotonta. Teoriassa pohjavesi voidaan imeä pohjavesikaivoista ylös ja puhdistaa. Se kuitenkin kestäisi vuosia ja maksaisi enemmän kuin maltaita. Ei sellaista aloiteta. Myrkky on pohjavedessä ja pysyy. Sitä vettä ei juoda vuosituhansiin.

Entä mitä maanvaihdoissa poistetulle myrkkymaalle tapahtui? Se kuljetettiin läheiselle muovilla maaperästä eristetylle pilaantuneiden maiden ja nykyisen kyllästämön jätteiden kaatopaikalle. Siellä myrkkyjen pitäisi pysyä – jos ei käy kuin Talvivaarassa, jossa muovi ei altaan pohjalla kestänytkään…

Kun myrkyn kerran päästää maahan ja pohjavesiin, ne on menetetty käytännössä ikuisiksi ajoiksi. Vanhoja ja uusia kemikaaleja käytetään yhä aivan liian huolettomasti. Pohjavedet ovat korvaamattoman arvokkaita. Pidetään niistä huolta.

kreosoottipohjavesiYmpäristömyrkyt

Joululahjaksi hetkiä ja retkiä luonnossa!

Kuksa sekä lehti käteen ja luontoon: Suomen Luonto -lehti johdattaa seikkailuun ja metsän siimekseen piilotetun tiedon äärelle.

Joulutarjous: lehti+digi vuodeksi 63,50 €