Näin itsenäisyyspäivänä mietin, mikä minulle on Suomessa kaikista rakkainta. Vastaus on helppo: mahdollisimman koskematon luonto, tietysti.

Rakkaisiin luontopaikkoihin liittyy menettämisen pelko. Siksi tietyt kansallispuistot ja muut suojelualueet ovat pysytelleet vakituisina retkikohteinani, sillä niihin uskaltaa kiintyä. Niitä ei hakata eikä niitä rakenneta. Ne ovat meidän kaikkien yhteisiä retkipaikkoja, ilman pääsymaksuja.

Marraskuun alussa julkaistiin tutkimus, jossa pyrittiin arvioimaan luonnonsuojelualueiden tarjoamien mielenterveydelle positiivisten vaikutusten rahallista arvoa. Siis sitä, kuinka paljon säästämme rahaa, kun luonto hoitaa mieltämme. Luonnossa tekeminen ja oleminen tuottaa minulle niin paljon iloa ja voimaa, että on helppo ymmärtää sen hyvää tekevä vaikutus. Silti tämän ilmaisen ”luontoterapian” rahallinen arvo yllätti.

Sinänsä on älytöntä, että suojelualueille täytyy laskea rahallinen arvo, sillä itse näen, että nämä paikat eivät ole meidän tarpeitamme varten. Ne ovat turvapaikkoja lajeille, ja me voimme käydä niissä vierailemassa.

Mutta koska yhteiskuntamme tärkein mittari ja päällimmäisin arvo tuntuu olevan asioiden taloudellinen arvo, on kaiketi hyvä, että tajuaisimme suojellun luonnon arvon myös mielenterveyden kantilta. Liian usein luonnonsuojelu näyttäytyy pelkkänä lisäkuluna. Sillä luonnonsuojelualueiden rahallinen arvo hyvinvoinnillemme ei ole ihan pieni, jo aikaisemmin laskettujen ekosysteemipalveluiden arvon ja turismin avulla saadun taloudellisen hyödyn lisäksi.

Luonnossa oleilu vaikuttaa hyvinvointiimme monella tapaa: se muun muassa parantaa unen laatua, keskittymis- ja oppimiskykyä sekä nopeuttaa palautumista stressistä. Nämä vaikutukset ovat samanlaiset, olitpa nuori tai vanha, taikka rikas tai köyhä.

Mielenterveyttä hoitavien luonnonsuojelualueiden arvo pyrittiin selvittämään koko maailmassa. Tutkijoiden piti kuitenkin ensin ratkaista monia ongelmia. Kuinka pitkään käynti suojelualueella vaikuttaa mielenterveyteen? Entä jos suojelualueilla käyvät ihmiset voivat jo muutenkin mielenterveydeltään keskimääräistä paremmin? Ja toki mielenterveyteen vaikuttavat, suoraan tai epäsuorasti, monet muutkin seikat kuin luonto, kuten henkilön koulutus, ammatti, toimeentulo, fyysinen kunto, terveys ja elämäntavat. Nämä kaikki seikat tutkijat ottivat huomioon, kun he arvioivat luonnonsuojelualueiden arvoa.

Tutkimuksen lopputulema oli mykistävä. Koko maailman suojelualueiden taloudellinen arvo mielenterveydellemme on kuusi biljoonaa USAn dollaria, eli kuusi miljoonaa miljoona yhden vuoden aikana! Euroissa se tekee 5,42 miljoonaa miljoonaa vuodessa.

Se on miltei puolet Kiinan bruttokansantuotteesta, joka on USAn jälkeen maailman toiseksi suurin talous ja yli 21 kertaa suurempi kuin Suomen vuosittainen bruttokansantuote (Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n 2018 tietojen mukaan).

Rahallinen arvo on moninkertainen esimerkiksi luonnonsuojelualueille suunnattuun turismiin verrattuna, ja 2–3 kertaa suurempi, kuin rahamäärä, joka vuosittain budjetoidaan alueiden hoitoon.

Tutkijat toteavat, että he löysivät suoran kytköksen mielenterveyden ja luonnonsuojelualueella käymisen välillä, jota ei ennen oltu tunnistettu. Säästämme tämän järjettömän suuren summan, koska ihmiset käyvät luonnossa ja voivat paremmin.

Tässä taas yksi hyvä syy lisää lähteä retkelle.
Meillä Suomessa on 40 kansallispuistoa, 171 soidensuojelualuetta, 51 lehtojensuojelualuetta, 91 vanhojen metsien suojelualuetta ja 168 muuta suojelualuetta, sekä yksityiset suojelualueet päälle.

Toivottavasti saamme suojelualueita vielä paljon lisää. Lajien selviytymiselle ne ovat elinehto, mutta parantavat tuntuvasti meidän ihmistenkin oloa.

Tutkimus julkaistiin Nature Communications -tiedelehdessä.