Lämmin sää jatkuu? Helmikuun 10.–16. päivän lämpötilan poikkeama Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen mukaan. Ennuste näin kauas on hyvin epävarma.

Kantarelleja Mikkelin lähellä Otavassa. Näsiä kukassa Vihdissä, Savonlinnassa ja Salossa. Pajunkissoja, vuohenputkia, suppilovahveroita.

Tällaisesta luonnosta lukijamme ja muut Suomen Luonnon sivujen seuraajat kertoivat ja lähettivät kuvia, kun pyysimme tietoja erikoisen talven ilmiöistä (havaintoja voi katsoa linkin kautta ja uusiakin ilmoittaa edelleen).

Etelän lämmin ja lumeton tammikuu on tuottanut häkellyttäviä yllätyksiä. Se saattaa tuottaa eteläisessä Suomessa tammikuiden mittaushistorian lämpö-ennätyksen, kuten Ilmatieteen laitoksen tutkija Mika Rantanen ennakoi twiitissään.

Leutous tuottaa myös ongelmia, sillä suomalainen luonto pitää lumipeitteestä. Talvipukuun vaihtaneelle jänikselle se on näkösuoja kuten myös lumiluolaan kaivautuvalle teerelle. Liian varhainen kukintakin menee hukkaan. Itämereen on valunut valtavasti ravinteita vesisateiden piiskaamilta pelloilta.

Aivan erityinen vaikeus lumeton talvi on itämerennorpalle, saimaannorpalle ja laatokannorpalle. Niiden pitäisi pesiä lumiluolassa jään päällä. Jos pesimäaikaan ei ole jäätä eikä lunta, ainekset pesinnän epäonnistumiseen ovat kasassa.

Viimeksi huono tilanne oli vuonna 2018, jolloin saimaannorpille kolattiin apukinoksia, kuten useana aiempanakin vuotena.

Apukinoksia kolataan vuonna 2016. Kuva: Juha Taskinen

Nyt jännitetään, syntyykö kolaukselle kantavaa jäätä. Saimaannorpat näyttävät hyväksyvän kinokset, kunhan ne ovat valmiita helmikuun alkupuolella. Kuutit syntyvät vain parin viikon päästä tästä, useimmiten helmikuun lopulla, joskus kuun puolivälissä, joskus maaliskuun alussa. Itämerellä kuutit syntyvät samaan aikaan eikä Itämeren eteläisillä norppa-alueilla eli Suomenlahdella, Saaristomerellä ja Riianlahdella ole tätä kirjoittaessani lainkaan jäätä.

Keskipitkän aikavälin sääennusteet ovat näyttäneet viime päiviin asti lämmintä lopputalvea.

Talven kylmyyteen vaikuttaa paljon polaaripyörteen voimakkuus. Jos se on vahva, kuten nyt, stratosfääriä kiertävät vahvat länsituulet. Silloin länsituulet yleensä vallitsevat myös alailmakehässä ja lämmittävät Skandinaviaa, ja kylmä ilma pysyttelee Arktisella alueella. Heikko pyörre lisää kylmänpurkausten todennäköisyyttä. Viime vuonna polaaripyörre hajosi jo varhain ja pakkaset pääsivät Suomeenkin.

Polaaripyörre on yhä vahva, minkä merkkinä myös  Suomessakin voi viikonloppuna näkyä äärimmäisen kylmää stratosfääriä edellyttäviä helmiäispilviä. Sää Saimaalla näyttää nyt kuitenkin hiukan pakastuvan ja luntakin saadaan, joten ehkä saimaannorpan apukinosten kolaajat pääsevät liikkeelle. Itämerennorpan pesintä vaatisi myös pakkasia pikaisesti.

Pähkinäpensas kukassa Naantalin Luonnonmaalla tammikuussa 2020. Kuva: Ulla Vuola

ennätyslämminitämerennorppajäälumipolaaripyörresaimaannorppatammikuu