Kilpikonnia myynnissä syötäväksi kiinalaisessa katuravintolassa tammikuussa 2020. Kuva: Riikka Kaartinen

Koronaviruksen leviäminen Kiinassa on vallannut alkuvuoden uutisvirran. Nämä uutiset kolahtivat omalla kohdallani erityisen lähelle. Olin tammikuussa reilun parin viikon matkalla Kiinassa, kun osallistuin vapaaehtoisena lintulaskijana Jangtse-jokilaakson kosteikkolintulaskentoihin.

Luin jo matkan aikana uutisista uuden tyyppisen viruksen leviämisestä, mutta silloin sairastuneita oli löytynyt vasta Wuhanin kaupungista. En ollut koronaviruksesta lainkaan huolissani. Viruksen leviäminen kiihtyi vasta kotiin paluuni jälkeen. Uutiset hätkähdyttivät.

Taudin on uutisoitu saaneen alkunsa Wuhanissa sijaitsevalta Huananin torilta, jossa myytiin ruoaksi mereneläviä ja eläviä villieläimiä. Tori suljettiin välittömästi, mutta myöhemmin torin rooli taudin leviämiskeskuksena on kyseenalaistettu.

Nyt koronaviruksen leviämistä pyritään hillitsemään kieltämällä villieläinkauppa koko maassa. Kiina asetti 30. tammikuuta tilapäisen täyskiellon villieläinkaupalle virusepidemian ajaksi. Kielto koskee esimerkiksi nisäkkäitä, käärmeitä, lintuja ja kilpikonnia, joita kaupataan toreilla, ravintoloissa ja verkkokaupoissa. Tiedelehti Nature uutisoi viikko sitten, että virus on todennäköisesti peräisin muurahaiskävyistä. Niistä löytynyt virus vastaa perimältään 99-prosenttisesti nCoV-2019-virusta.

Sekä kiinalaiset että kansainväliset suojelujärjestöt vaativat, että villieläinkaupan kiellosta tulisi tehdä pysyvä. Se hillitsisi uusien virusten ja epidemioiden syntymistä sekä auttaisi uhanalaisten lajien suojelua.

Paikallisen China Biodiversity Conservation and Green Development Foundation-suojelujärjestön pääsihteeri Jinfeng Zhou kommentoi päätöstä brittiläiselle Guardian-lehdelle, että tilapäinen kielto ei riitä. Zhoun mukaan laiton villieläinkauppa on aikaisemminkin synnyttänyt samantyyppisiä sairauksia, ja hän ennustaa, että niitä tullaan näkemään tulevaisuudessakin, ellei villieläinkauppaa ei saada loppumaan.

Guardianin mukaan Huananin torilla kaupattiin muun muassa käärmeitä, piikkisikoja ja muurahaiskäpyjä. Sen lisäksi, että kaupattavia villieläimiä pidetään kurjissa oloissa pienissä häkeissä, monien lajien myyminen on laitonta. Kaupan mahdollistaa valvonnan puute.

Esimerkiksi kaikki maailmassa tavattavista kahdeksasta muurahaiskäpylajista on luokiteltu uhanalaisiksi ja niiden kansainvälinen kauppa on kielletty CITES-sopimuksella. Kiinassa rehottava laiton villieläinkauppa uhkaa muurahaiskäpyjen säilymistä luonnossa, sekä Kiinassa että muualla maailmassa.

Kiinalaisen perinteisen lääketieteen ja eksoottisten kulinarististen elämysten kohteeksi joutuneilla luonnonvaraisilla eläimillä on kuitenkin toivon hippuja. Ensiapuna toimii villieläinkaupan tilapäinen kielto.

CNBC kertoi, että presidentti Xi Jinping on puhunut kaupan kitkemisen puolesta. Jinping on vaatinut torikaupan valvonnan lisäämistä sekä villieläinkaupan ja -torien ehdotonta kieltoa.

Villieläinkaupan kiellon lisäksi Kiina on parhaillaan päivittämässä yli 30 vuotta vanhaa luonnonsuojelulakiaan.

Luonnonsuojelulaissa listataan muun muassa rauhoitetut lajit. Alkuperäisessä laissa oli listattu murto-osa lajeista, joita nyt ehdotetaan suojeltaviksi. Lain luonnos vuoti julkisuuteen viime elokuussa, jolloin selvisi, että rauhoitettujen listalle oli päätymässä ainakin 772 maalla elävää selkärankaista, muun muassa kaikki muurahaiskäpylajit.

Satojen uusien lajien lisääminen rauhoitettujen listalle tuo toivoa monille uhanalaisille lajeille, joita Kiinassa uhkaa laittoman kaupan lisäksi alati laajeneva ihmistoiminta.

kiinakoronavirusmuurahaiskäpy

Tilaa uudistunut Suomen Luonto!

Tunne luontosi ja tue luonnonsuojelua, tilaa lehti tai digilukuoikeus!