Majavat viettävät leppoisaa talvea pesässään. Pesäluolaa ympäröi puunrungoista ja mudasta kasattu keko. Pakkaset jäädyttävät keon kivikovaksi linnaksi.  Ilmanvaihtoa varten keon huipulla on tuuletusritilä. Sille kohtaa majavat eivät tuo mutaa, vaan ainoastaan ristiinrastiin aseteltuja puunrunkoja ja risuja. Kun nämä jäätyvät molemmilta puolilta kiinni laitoihin, tulee ritilästäkin läpipääsemätön. Majavat ovat turvassa kaikilta ulkopuolisilta pedoilta.

Pesästään majavat poikkeavat alakautta sukeltaen jään alle kesällä tehtyjen varastojen kimppuun. Varastossa on haavan ja muiden lehtipuiden rankoja, jotka majavat upottavat toisesta päästään pohjamutaan. Näin ne pysyvät jäätyvän vedenpinnan alapuolella, syömäkelpoisina ja saavutettavina.

Poikkesin talvisella majavanpesällä. Pesä on Luonnonsuojeluliitolle testamentatulla suojelualueella, jonka ”majavalammella” pesiä on neljä. Kolme pesistä näytti nyt hiljaisilta, lienevätkö vain kesäkäytössä? Neljäs on valtava, lähes neljän metrin korkuinen linnoitus. Ja siellä olikin epätavallisen paljon talvitöitä meneillään.

Pesän edustalla oli muutaman metrin laajuinen sula. Sulan laidoilla majavat olivat tepastelleet ja napostelleet haavanrungonpätkistä veden alla pehmeänä pysynyttä kuorta.

Mutta erikoista oli se, että paljaaksi kalutut rungonpätkät majavat olivat raahanneet jäistä keon kylkeä tuuletusritilän lisäristikoiksi. Kekoa ylöspäin kiersi mutainen polku, jota pitkin lattahännät olivat yrittäneet ylös jäistä pintaa. Kiipeäminen oli vaikeaa saapasjalkaiselle ihmisellekin ja sen täytyi olla valtava ponnistus lyhytjalkaiselle majavalle.

Oliko vesikeli kenties tiputellut pisaroita pesän sisään ja aiheuttanut tarpeen tilkintäpuuhiin? Vai miksi ihmeessä kekoa piti yrittää kasvattaa vielä keskitalvella? Aika moni liukas pölkky oli myös luiskahtanut ja lasketellut lumista keonlaitaa takaisin alas. Luulisi olevan turhauttavaa – teki mieli auttaa, mutta en uskaltanut häiritä hommia hajuillani enempää.

Leudot säät varmaankin houkuttelevat pesän asukkaat ulkoilemaan. Mutta miten majavat pitävät auki avantonsa? Pesän edessä ei ollut minkäänlaista virtapaikkaa ja muualla sama lampi oli puolimetrisen jääkannen alla. Toimiiko pesän sisäosan korte-muta-oksakasa myös kompostina, joka sulattaa lähiympäristöä? En muista onko asiaa selvitetty, mutta heitän veikkauksen, että näin on. Kompostoitumisen ja eläinten itsensä tuottama lämpö kulkeutuu sisältä sukellussuuntaan ja siksi pesän eteen syntyy kevään ensimmäinen avanto. Todentakaa jos olen väärässä.