Muovia, muovia
Muovikrääsän käyttöikä on lyhyt, mutta materiaali jää luontoon pitkiksi ajoiksi. Itämereen joutuu muovia rannoilta ja jätevesistä. Mikroskooppisiksi hitusiksi hioutunut muovi ei välttämättä katoa merestä koskaan.
Kuva Hanna Kaisa Hellsten.
Pohjois-Puolan kaupungit elävät matkailusta ja sesonki on nyt käynnissä. Katujen varsilta saa pikaruokaa, jäätelöä, leivonnaisia, hedelmiä ja monenlaista rantakrääsää. Muovia on tarjolla vesileluina, aurinkolaseina, huiveina ja lipokkaina monissa eri väreissä.
Yhden kauden rantalelun kuluttama määrä fossiilisia luonnonvaroja on vain pisara meressä. Enemmän on väliä sillä, miten matkailijat tulevat veden äärelle. Nykyisissä valinnoissa ei ole kehumista: rantakaupunkeihin johtavat tiet ovat ruuhkaksi asti täynnä henkilöautoja, varsinkin viikonloppuisin tilanne on hetkittäin hieman tukala. Suurin osa autoilijoista väistää kiitettävästi pyöräilijää, jonka fossiiliset päästöt ovat huomattavasti pienemmät.
Muovilla on merissä aivan oma ekologinen merkityksensä. Rantojen jätteistä valtaosa on juuri muovia. Rannoilta pussit, hajonneet rantalelut, pakkaukset ja muut jätteet päätyvät lopulta veteen. Muovit hajoavat hyvin hitaasti, esimerkiksi yhden pullon hajoaminen voi viedä satoja vuosia.
Muoviroska voi olla eläimille haitallista, sillä ne saattavat takertua jätteisiin tai vahingossa syödä niitä. Myöas hajoamistuotteet ovat ongelmallisia.
Mereen päätyvä muovi hioutuu mikroskooppisiksi hitusiksi ja päätyy ravintoketjuun. Osa mikromuovista on peräisin vaatteiden keinokuiduista, jotka päätyvät mereen veden puhdistuksesta huolimatta. Muovihippusia päätyy meriin myös auton renkaista. Todennäköisesti sitä irtoaa myös polkupyörän ulkokumeista, mutta nämä määrät ovat uskoakseni aika tavalla pienempiä.
Mikromuovi on siitä hankalaa tavaraa, ettei se häviä koskaan. Määristä ja vaikutuksista meriluontoon tiedetään vielä varsin vähän. Ylen haastatteleman tutkimusavustajan Juulia Talvitien mukaan muovipartikkelit voivat sisältää jopa miljoonakertaisia määriä ympäristömyrkkyjä ympäröivään meriveteen verrattuna. Huokoinen aines saattaa imeä niistä ympäristöstään.
Muovi vaivaa muitakin maailman meriä. Suomen YK-liiton Pallonkutistajat -kampanja on vaatinut vuoden 2014 alusta lähtien, että Suomi ajaisi kansainvälistä muovisopimusta. Siinä muovijäte tunnustettaisiin maailmanlaajuiseksi ympäristöongelmaksi ja sen ratkaisemiseksi luotaisiin toimiva mekanismi. Vetoomuksen voi allekirjoittaa verkossa.