Lintujen pesimisaikaan tehdyt metsänhakkuut tuhoavat lukemattomia pesiä, liiskaavat munia ja litistävät poikasia. Pikkulintujen pesien tuhoutumista ei voi estää millään muulla kuin jättämällä hakkuut touko-kesäkuussa tekemättä. Eniten pesiä on rehevillä mailla, mutta jokaisessa metsässä ja jokaisessa alkukesän hakkuussa menee varmasti pilalle monen lintuparin vuoden pesimätulos.

Yksi vähän isomman linnun, varpushaukan, ikävä tapaus tuli ilmi Keuruun Riihossa 4.7. kun rengastaja meni pesää tarkastamaan. Metsä oli harvennettu viime viikkojen aikana. Tällä pesällä harvesteri tuhosi varpushaukan pesästä kuitenkin vain puolet. Ilmeisesti vierestä kaadettu puu heilautti pesäpuuta sen verran, että kaksi munaa putosi pesästä maahan.

Ihme kyllä haukkaemo ei peloissaan hylännyt hakkuulle jäänyttä pesäänsä kokonaan, vaan jatkoi koneen poistuttua hautomista. Yksi muna oli häiriön aikana todennäköisesti kylmettynyt tai muuten vaurioitunut eikä kuoriutunut. Mutta kaksi poikasta kuoriutui. Pesäpaikka on ensi vuotta ajatellen nyt liian harva ja yksipuolinen, mutta kesän pesintä tuotti emoille kuitenkin kaksi jälkeläistä. Onni onnettomuudessa siis.
Varpushaukka pesii nuorissa, noin kymmenen metrin korkuisissa tiheissä sekametsissä. Keuruulla löydettiin viime vuoden aikana kymmenen varpushaukan pesää. Näistä pesämetsistä seitsemän on harvennettu vuoden kuluessa. Kolme harvennettiin pesimäaikana ja kahdessa näistä pesintä ilmeisesti tuhoutui kokonaan.

Metsätaloustoimijat kertovat, että kahden kuukauden pituinen tauko hakkuissa on mahdoton. Rauhoitettujen lintujen pesiä saa siis yhä hakkuilla tuhota, vaikka samojen lintujen, niiden munien, poikasten tai aikuisten yksilöiden muunlaisesta tahallisesta tappamisesta saisi sakkoja. Outo laki ja suhtautumistapa.

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.