Pihassani on Lahopuutarha. Lahoavia puita siellä on ollut ennenkin, mutta viime syksynä toin paikalle muutaman järeän koivutukin ja asettelin ne lahopuukeräytymäksi.

Lahopuuta on pihoissa ihan turhan vähän. Sitä on pidetty jotenkin ”rumana” tai merkkinä siitä, että omistaja ei ”hoida” pihaansa. Väärin. Lahopuu on kaunista, lisää pihaan katseltavaa ja keskustelun aiheita. Samalla lahopuu tuottaa pihaan mesipistiäisten tarjoamia pölytyspalveluita, sillä monet mesipistiäiset tarvitsevat toukkavaiheessaan lahoavan pölkyn jossa toukat elävät.

Lahoavaa puuta on Suomen metsissä niin vähän, että valtava joukko lahopuusta riippuvaisia lajeja on uhanalaistunut. Jotkut niistä voivat löytää myös pihassa sijaitsevan lahopuun. Joka tapauksessa lahoavaan puuhun ilmaantuu ennemmin tai myöhemmin kääpiä ja monia erilaisia kovakuoriaisia, mm niittyjen kukissa myöhemmin kömpiviä näyttävän värikkäitä kukkajääriä. Niidenkin toukat elävät lahopuusta. Säästämällä lahopuun tai sijoittamalla puita Lahopuutarhaksi, suojelee monimuotoisuutta varsin pienellä vaivalla. Lahopuu on merkki pihan omistajan valveutuneisuudesta.

Yksi hauska idea on rakentaa lahopuuaita (lisää ideoita; www.sll.fi/lahopuutarha). Kun pihalta tai puutarhasta kuitenkin aina silloin tällöin joutuu poistamaan joko kokonaisia puita tai niiden oksia ja muita osia, ne voi sijoittaa aitaan.

Aita syntyy yksinkertaisesti; isketään maahan pystyyn tukevat aidantolpat kahteen noin puolen metrin välein olevaan riviin. Tolppien väliin ladotaan sitten sikin sokin pihasta poistettavia oksia, rungonpätkiä ja vaikka pensasaidan leikkuujätekin. Puut alkavat aidassa lahota. Kun lahoaminen etenee, aita madaltuu, ja siihen voi lisätä aina uutta puuainesta ylhäältä. Miksi kuljetella oksia kauemmas?

Lahopuuaidan synnyttämä lahopuujatkumo on monelle pikkueläimelle kuin keidas autiomaassa. Ja pesii aitaan helposti myös punarinta tai muita pihan lintuystäviäkin.

Omassa lahopuutarhassani on nyt selvästi salaista kuhinaa. Pölkkyjen päihin kertyy purua; toiseen karkeampaa, toiseen hienojakoisempaa. Ainakin pari käytäväänsä kaivavaa myönteistä hyönteistä on siis asettunut taloksi. Myös muutama kääpä tunkee rungosta ulos. Paras aika lienee vielä muutaman vuoden päässä, mutta nyt jo lahopuilla on aina jotakin nähtävää.