Viime viikkoina Suomi on saanut nauttia auringosta. Huhtikuun säätä on hallinnut sitkeä korkeapaine, joka on vahvistunut aina uudelleen Fennoskandian ylle. Tästä johtuen sadetta ei ole kuukauden aikana juuri tullut, poislukien viime viikon paikalliset ukkoskuurot läntisessä Suomessa. Monilla sääasemilla huhtikuun sadesumma on vielä pyöreä nolla, eli viimeksi vettä tai lunta on satanut lähes kolme viikkoa sitten. Esimerkiksi Helsingin Kaisaniemessä täysin sateeton huhtikuun alku (1.-16.4.) on tapahtunut vain kerran aiemmin, vuonna 1930. Joskin silloin satoi lopulta 17.4., joten on todennäköistä että nyt tämän vuoden huhtikuussa rikotaan ennätyksiä.

Korkeapaineinen säätyyppi näkyy myös rannikon tuulihavainnoissa. Toistaiseksi huhtikuun aikana etelärannikolla tuuli on käynyt oikeastaan jatkuvasti idästä tai pohjoisesta. Muuttolinnuilla on varmasti ollut hankaluuksia Suomenlahden ylittämisessä, ja itätuulet painoivatkin kurkien päämuuton aivan Suomenlahden länsireunalle: Hangon lintuasemalla nähtiin viiden päivän aikana yli 30 000 muuttavaa kurkea. 

Hangon Russaröstä mitattu tuuliruusu huhtikuun alkupuoliskon ajalta (1.-16.4.) kertoo vallitsevista itä- ja pohjoistuulista. 90 % ajasta tuuli on käynyt pohjoisen ja idän väliseltä sektorilta, ja esimerkiksi lounaan sektorilta on tuullut vain 0,2 % ajasta eli yhteensä noin nelisenkymmentä minuuttia! Muuttolinnuilla ei tosiaan ole ollut myötätuulta matkassa.

Kuva 1. Huhtikuun (1.-16.4.2023) tuuliruusu Hangon Russarön säähavaintoasemalta. Tuuliruusu kertoo tuulen suunnan ja nopeuden jakauman. Esimerkiksi suoraan idästä on tuullut noin 30 % ajasta, ja värit kertovat tuulen nopeuden jakauman (yksikkönä m/s).

Pitkään jatkuneet itä- ja pohjoistuulet sekä tavallista korkeampi ilmanpaine ovat työntäneet merivettä pois Itämerestä Tanskan salmien kautta. Rannikolla tämä näkyy paljastuneina rantalietteinä ja kivikkoina. Vedenkorkeushavainnoissa näkyy selvästi miten huhtikuun alusta lähtien Hangossa merivesi on laskenut tavanomaista matalammalle tasolle ja on nyt noin 30 cm normaalia alempana. Myös Föglön mareografilla vedenkorkeus on noin 30 cm tavallista alempana, eli vettä on karannut koko Itämeren altaasta. Föglön mareografi kertoo paremmin Itämeren kokonaisvesimäärästä, koska se sijaitsee lähellä Itämeren pääallasta.

Kuva 2. Kuvakaappaus Ilmatieteenlaitoksen vedenkorkeussivustolta. Graafin tolpat esittävät mitattuja päivittäisiä vedenkorkeuksia teoreettisen keskiveden suhteen Hangon mareografilta. Huhtikuun alun jälkeen merivesi on ollut normaalia alempana (punainen nuoli).

Sääennusteiden mukaan kuiva ja sateeton kausi jatkuisi vielä tämän viikon, mutta sen jälkeen malleissa on nähtävissä lounaasta saapuvia sadealueita suurin piirtein maanantain 24.4. tienoilla. Sateet olisivat tervetullut helpotus vaikeaan katupölytilanteeseen.