Suolavesipulssi ja kellarin siivous
Itämeri saa satunnaisesti Tanskan salmista syvänteisiin raikasta suolavettä. Se vaikuttaa mereen samalla tavalla kuin kellarin siivous: hetken ajan vähän kaikkialla on ryönää.
Iso-Beltin yli menee silta Sjellannista Fynin saarelle. Kuva Hanna Kaisa Hellsten.
Tuosta se sitten meni. Iso-Beltistä ja naapurista, Vähä-Beltistä ja Juutinraumasta.
Viime talvena Tanskan salmista virtasi iso satsi hapekasta suolavettä Itämereen. Aitoa tavaraa Pohjanmereltä, suolaista ja painavaa. Tämä suolavesipulssi pölläyttää pohjista liikkeelle sinne kertyneen ryönän.
Suolavesipulssi on vähän niin kuin kellarin siivous. Tiedättehän, sinne kertyy vuosien saatossa kaikenlaista rojua. Samalla tavalla Itämeren syvänteisiin jämähtää ravinteita. Itämeren kellarissa, siis syvänteissä, on myös eräänlainen ovi. Vesi on kerrostunutta, minkä vuoksi pohjan vesi pysyy paikallaan. Syvänteet ovat usein hapettomia, jolloin siellä ei juurikaan ole elämää.
Kellarin siivous alkaa sillä, että roinaa kannetaan ylös ja ihmetellään, mitä kaikkea varastossa oikein on. Operaatio tuo näkyville kaikenlaista epämääräistä kamaa, jota on aikanaan säilönyt. Omasta kellaristani saattaisi löytyä esimerkiksi ruostunut grilli jota saattaa vielä joskus tarvita, laatikkotolkulla papereita, hukattu teltta (josta ilahtuisin) sekä epämääräisiä miljoonalaatikoita, joiden sisältö on jo päässyt unohtumaan.
Itämeressä eletään nyt tätä suursiivouksen inhottavaa vaihetta: kellarin ovea on käyty avaamassa ja ryönää levitellään. Hapetonta ja ravinnepitoista vettä siirtyy uuden suolaveden tieltä pintaveteen, ja se tietää herkuttelubileitä leville. Apajilla on myös koko joukko syanobakteereita, jotka tunnetaan myös sinilevinä. Saattaakin olla, että suolavesipulssin seurauksena sinilevälauttoja on lähivuosina tavallista enemmän. Toki niiden esiintymiseen vaikuttavat myös monet muut tekijät, kuten pintaveden lämpötila.
Suursiivouksen seurauksena osa tavarasta lähtee kiertoon. Näin myös Itämeressä. Merisiivousten väli vaihtelee, ja välillä suolavesipulssit ovat voimakkaampia kuin toisinaan. Koska Itämeressä vesi vaihtuu hitaasti, sen puhdistuminen vanhoista ravinnekuormista kestää.
Suolavesipulssien väli on harventunut, muttta silti niitä tulee. Viime joulukuussa alkanut pulssi on mahdollisesti kaikkien aikojen kolmanneksi voimakkain, ja sen seurauksena hapettoman pohjan alue saattaa merestä jopa puoliintua. Pulssi etenee Itämerellä syvänteestä toiseen, ja voi kestää vielä ensi vuoteen, ennen kuin seuraukset näkyvät Suomenlahdella.
Tutkimusalus Aranda tutki suolavesipulssin etenemistä kevättalvella. Linkin takaa löytyy paitsi tutkimusmatkan tuloksia, myös tarkemmin muotoiltua asiaa suolavesipulsseista.
Kellarin siivous on ensin likaista ja inhottavaa, mutta lopulta se palkitsee. Tämä koskee myös meren siivousoperaatiota.