”Lentua on koko Kainuun ainoa säännöstelemätön suurjärvi, todellinen luonnonvesi”. Näin toteaa nyt jo edesmennyt luonnonsuojelun ammattilainen Urpo Häyrinen vuonna 1979 ilmestyneessä kirjassaan Salomaa. Hän muistuttaa Kuhmossa sijaitsevan järven innoittaneen niin taiteilija Akseli Gallen-Kallelaa kuin myös kirjailija Veikko Huovista. ”Turhaan ei Lentuaa ole ehdotettu Kainuun entisten järvierämaiden muistoksi perustettavaksi kansallispuistoksi”, Häyrinen kirjoittaa.
Kansallispuistoa Lentuasta ei tullut, mutta osa järvestä kuuluu nykyään Lentuan luonnonsuojelualueeseen, joka on Metsähallituksen luontopalveluiden hallinnassa. Ehkäpä kansallispuistoihin suuntautuvan retkeilyryntäyksen vuoksi luonnonsuojelualue oli jopa parempi vaihtoehto? Ainakin kesäsesongin ulkopuolella Lentua on säilynyt vielä yllättävän rauhallisena. Tämän jutun kuvat on otettu syyskuisella retkellä.
Lentualla on avoimia selkävesiä mutta myös sokkeloista saaristoa, jossa on melko karuja mäntymetsiä ja hiukan rehevämpiä notkelmia, kallioita, kivikoita ja hienoja hiekkarantoja. Seudulla harjoitettu tervanpoltto ja metsätaloustoiminta ovat vaikuttaneet maisemiin, mutta suojellut saaret ovat saaneet olla jo pitempään rauhassa, ja siellä täällä rannoilla näkee ikivanhoja käkkyräisiä petäjiä ja keloja.
Lentua on tärkeä alue myös metsäpeuralle, ja pesimälinnustoon kuuluvat muun muassa kuikka, telkkä, kalatiira, kalalokki ja uhanalainen selkälokki.
Suojelualueen ulkopuolelle jääneet yksityisten omistamat rannat eivät ole säästyneet mökittämiseltä, mutta eipä Suomessa voi muuta odottaakaan. Veden laatu on hyvä, joskin maa- ja metsätalouden sekä kalanviljelyksen päästöt aiheuttavat rehevöitymistä, ja kesäisin saattaa sinilevää esiintyä.
Järvi-meri-wikistä selviää, miten paljon Lentuan jäätymiseen ja jäiden lähtöön liittyvät ajankohdat ovat aikojen saatossa vaihdelleet: Varhaisin jäätyminen on ollut 16. lokakuuta vuonna 1920, myöhäisin 20. joulukuuta 2006. Jäänlähdön ääripäivät ovat olleet 3. huhtikuuta 1921 ja 6. kesäkuuta 1917.
Lisää tietoa Lentuan luonnosta ja retkeilypalveluista löytää luontoon.fi -sivustolta, ja tästä linkistä pääsee lukemaan Kuhmossa asuvan tietokirjailija Jouni Laaksosen jutun melontaretkistä Lentualla.
