Järvimaisema, reittivedet, vesistöjen luodot ja saaret ja niiden linnut ovat tärkeä osa suomalaista mielenmaisemaa. Järvimaisemat nivoutuvat metsiin, soihin ja kulttuurimaisemiin. Rannoilla oli ensimmäiset tulipaikat viimeisimmän jääkauden jälkeen.

Nyt olisi juuri oikea aika rakennella pöntöt ja viedä ne puihin ennen pesimäkauden alkua.

Isokoskelot viivyttelevät Suomessa niin kauan, kuin laajalti avoimia vesiä on jäljellä.

Viime viikon blogissa Viron Läänemaalta kerroin mm. pöllöjen viikon takaisesta runsaasta huutelusta. Myös pikkunisäkkäitä syöviä isolepinkäisiä osui kohdalle Läänemaalta neljä ja Vormsin saarelta vielä kolme. Lisäksi sulaneen lumen alta paljastuneet pikkunisäkkäiden käytävät kertoivat, että saattaa tulla hyvä pöllövuosi. Se olisi hyvin tervetullut!

Tilaajille|30.6.2022Linnut

Lajikoulusta löydät selkeät ohjeet ja kuvat järviemme sukeltajasorsien tunnistamiseen.

Kalasorsalla on pitempi muuttoaika kuin muuttomatka. Kuvat on otettu pari kolme viikkoa sitten Tenon suistosta. Isoille järvillemme kalasorsia kokoontuu pian tuhantisin parvin.

Jutussa kerrotaan niistä monista keinoista, joilla linnut ovat sopeutuneet pärjäämään talven pakkasissa ja selviämään pitkän kylmän yön yli. 

Syksyn viivyttelijöiden etsiminen antaa sisältöä hiljenevässä luonnossa. Viivyttelevien lintujen joukossa on monta mielenkiintoista lajia.

Muuttomatkalla olevat isokoskelot kertyvät suuriksi parviksi jotka kalastavat yhteistyössä.

Isokoskelo on yksi Euroopan suomalaisimmista linnuista, noin 30 % Euroopan kannasta pesii Suomessa. 

Lintumaailmasta löytyy valtavasti erilaisia tapoja olla äiti, ja kaikki ne ovat parhaita mahdollisia.

Isoin parvin eteläisen Suomen järvenselillä vielä juuri ennen jäitä viipyvä Isokoskelo tunnetaan Ruijassa nimellä kalasorsa. Viron nimikin on hyvin osuva: jääkoskel.