Tilaajille|13.10.2025Luonto

Tuoreessa Suomen EU:lle tekemässä arviossa käy ilmi, että luontokato näyttää etenevän Suomessa. Kysyimme asiantuntijoilta, miksi ...

Tämä vuonna 1962 julkaistu artikkeli kertoo, miten Vanhankaupunginlahti on muuttunut edeltävinä vuosikymmeninä, ja miten muutos on vaikuttanut pesimälinnustoon.

Vauvana saatu kosketus monipuoliseen mikrobilajistoon ehkäisee allergioita, ja vaikutus jatkuu keski-ikään asti.

Suomen Luonto -aikakauslehti on valinnut vuoden 2024 turhakkeeksi nurmikon. Valinnalla lehti haluaa kiinnittää kriittistä huomiota pihojen ja viheralueiden yksipuolisuuteen. Vuoden turhake valittiin nyt jo 25. kerran.

Kesällä 2024 julkaistussa uhanalaisten sudenkorentojen luettelossa on lukuisia Suomessa yleisiä lajeja, jotka ovat taantuneet Euroopassa jo erittäin uhanalaisiksi. Nopean muutoksen takana Euroopassa ovat ilmastonmuutos ja äärimmäiset säätilat, saastuminen, vesistöjen rakentaminen ja maa- ja metsätalous.

Elämä kuten ennenkin ei enää ole vaihtoehto: se on johtanut meidät kriisistä toiseen. kirjoittaa päätoimittajamme ...

Asetusta vastustavaan Suomen hallitukseen ovat vedonneet sekä yhdentoista EU-maan ympäristöministerit että ympäristöalan tutkijat kotimaasta.

Luontokato näkyy ja tuntuu myös aaltojen alla. Merillä se vaikuttaa niin ammattikalastajien saaliisiin kuin vapaa-ajankalastajien kalaonneen. Jos kalan luontaiset kutualueet kuolevat, ei tule kalastettavia kalojakaan. Tämä koskee myös meidän lähimertamme, Itämerta.

Tässä jaksossa puhumme lasten ja luonnon yhteydestä ja sen merkityksestä terveyteen. Podcastin vieraana Mira Grönroos Helsingin yliopistosta.

Mitä yhteistä on luontokadolla, ilmastonmuutoksella ja allergialla? Yllättävänkin paljon. Ilmiöiden taustalla on samoja syitä, ja myös samat keinot auttavat kaikkiin kolmeen.

Kerran Saharakin viheriöi. Useammankin kerran, mutta viimeksi savannit peittivät hiekkaerämaat jääkauden jälkeisinä vuosituhansina. Sitten Sahara jälleen kuivui. Joet ja vehreys katosivat. Lue tai kuuntele Pekka Niittysen kolumni.