Kesäyössä vilahtaa valkoisia viestejä siellä täällä: valkohäntäkauriin hännässä, ilveksen, ja rusakon korvissa ja hännässä, mäyrän korvissa ja naamassa, ketun hännänpäässä. Valkoinen varoittaa ja houkuttelee lajitovereita tai auttaa poikasia seuraamaan emojaan.

Suomen Luonnon toimituksessa ahkeroi viikon ajan kahdeksasluokkalainen tet-harjoittelija. Hän sai tehtäväkseen laatia kymmenen nisäkäsaiheista tietovisakysymystä lukijoidemme pään menoksi lehden vanhojen numeroiden perusteella.

Suomen Luonnon kuvakisa lähiluonnosta näyttää luontomme kasvot. Katso upeat kuvat!

Väinameren vesistön vesirikkain ja valuma-alaltaan Viron länsirannikon suurin joki on Kasarijoki, joka on luonnoltaan mitä moninaisin ja kiinnostavin

Saamelaisten kansallispäivä on torstaina 6.2.2025. Sen kunniaksi seuraavassa esitetään saamelaisalueen metsien kansallispuiston perustamista. Esitystä puoltavat useat tärkeät ja toisiaan tukevat syyt.

Arkiluonnon aarteita -juttusarjan toisessa osassa ihmetellään kaupunkiin uskaltautuvia nisäkkäitä.

Mitä liito-orava syö? Entä kuinka pitkän matkan se liitää? Testaa, miten hyvin tunnet metsiemme erityislaatuisen lajin!

Ne liittyvät kveenialueiden rannoille Ruijaan, Varanginvuonolle ja samannimisen niemimaan pohjoisille vuonoille kuten Syltefjordin vuonoon Pohjois-Norjassa. Ne on myös varsin mahdollisia aika ajoin tavoittaa. Haluaisin katsella ja kuvata valaita!

Vuosi luonnossa blogi jatkaa myös vuonna 2020. Ensimmäinen julkaistaan 7.1.2020. Sen jälkeen ma, ke ja pe, eli ensi vuonna joka toisena arkipäivänä, kun se tätä vuonna 2019 ilmestyi jokikinen päivä eli 365 blogia.

Eläimillä seksuaalisen käyttäytymisen kirjo on laaja niin lajien välillä kuin lajin sisälläkin. Samansukupuolisten kosiomenoja, pariutumista tai paritteluja tavataan sadoilla lajeilla.

Koko viime vuoden nisäkäsharrastajat keräsivät pinnoja. Niitä kertyi kaikista luonnonvaraisista nisäkkäistä kautta maan – orava, siili ja rusakko olivat sieltä helpoimmasta päästä, mutta entäpä susi, hilleri tai kontiainen?