Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Nyt maaliskuulla raikaa keväthankien metsissä tikkojen soidinrummutus. Varsinkin sopivilla hankikannoilla voi hiihdellä rummutuksen jäljillä, ehkäpä kulkea jalankin. Myös muut tikkojen äänet tulevat tutuiksi.
Teksti: Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Valkoselkätikan värit ovat sävyltään kauniin murretut. Kuvat: Samuli Haapasalo
11/2023
Valkoselkätikan voi päästä tunnistamaan varsin pitkästä rummutuksesta, joka monasti taittuu kahteen osaan. Valkoselkätikan kjik-ääni ja hiljaisempi ja pehmeämpi kuin käpytikan. Valkoselkätikka kuitenkin paljastuu usein äänen perusteella, koska se ääntelee kulkiessaan säännöllisemmin kuin muut tikat. Ja valkoselkätikan kanta on ilahduttavasti kasvanut erittäin uhanalaisesta aallonpohjasta, joten se on nyt mahdollinen kuultava pärryttäjä tuolla lenkillä. Toivottavasti valkoselkätikan menestyksen parantunut trendi jatkuu.
Harmaapäätikka ”pärryttää” lyhyitä ja aika hiljaisia pätkiä. Sen kuulakas, äänialaltaan hieman laskeva ja kuuluva huuto kyyyk -kyyyk -kyyyk kyyyk…. paljastaa parhaiten harmaapään. Molemmat puolisot huutavat tätä ääntä.
Harmaapäätikka on usein vähän piileskelevä. Kuulakas huutosarja on sille tunnusomainen ja paljastaa sen asustavan metsässä.
Palokärjen rummutus on linnun koon mukaisesti kantava ja kuuluva, rytmiltään selvästi hitaampi kuin muiden tikkojen. Kun palokärki täräyttää lentoon, raikaa voimakas kirr kirr kirr…-huuto. Laskeuduttuaan taas puuhun palokärki venäyttää pian kliiiije -äänensä. Palokärjen arkuus tai rohkeus vaihtelee, mutta äänillään se kuuluttaa läsnäolonsa.
Tämä palokärki, punapäälakinen koiras, katselee rauhalliseen maisemaan Kuusamon Oulangan talvessa.
Pikkutikan kjik on aika hiljainen, samoin sen pärrytys, mutta pienimmän tikan kiii kiiik kiii kiiik… soidinhuuto on kantavampi ja helpommin havaittava ja tunnistettava.
Pikkutikka on tikoista selvästi pienin.
Eri tikkojen ääniä voi kuunnella netistä tunnistamisen hyväksi aluksi. Pelkät rummutukset ja kjik-äänet ovat usein niin lähellä toisiaan, että havainto on syytä varmistaa myös kiikareilla. Samalla kun kuulostelee tikkoja voi varsinkin pilvettöminä kuutamo-iltoina vielä jatkaa retkeä hetken auringonlaskun jälkeen tunnelmallisella pöllökuuntelulla. Varpuspöllö voi vihellellä hetken juuri silloin ja taas aamuhämärässä ennen auringon nousua. Huuhkajakin voi huudella muutamat huudot viimeisten auringonsäteitten iltatunnelmissa, jos oikein onnistaa.
Samuli Haapasalo / Vuosi luonnossa
Samuli Haapasalon blogi "Vuosi luonnossa" ilmestyi vuonna 2019 vuoden jokaikinen päivä eli 365 kertaa! Vuonna 2020 blogi ilmesty joka toinen arkipäivä ja vuoden 2021 alusta kerran viikossa tiistaisin. "Vuosi luonnossa" on luontopäiväkirja kaikkein ajankohtaisimmista ja kiinnostavimmista asioista luonnossa. Se pitää lukijan aina ajan tasalla siitä, mitä luonnossa tapahtuu. Aikaisemmin Samulin kirjoituksia ja kuvia on saanut tarkastella "100 päivää luonnossa" ja "Linturetkellä" -juttusarjoista. Pitkän linjan luontoharrastajana hän on kirjoittanut ja kuvannut vuosien mittaan monia juttuja myös Suomen Luonnon printtilehteen. Samuli Haapasalon kirjoittama ja kuvaama kirja "Tii tii tiainen" ilmestyi vuonna 2017.
Nyt on vielä hetken omenapuiden keväthoidon aika. Puiden latvaosissa on melkoinen määrä vesivesoja, jotka tulisi poistaa. Työn voi tehdä itse, mutta hyviä ammattilaisia on tarjolla. Ei kannata pudota puusta. Entä milloin patoutunut lintujen kevätmuutto voimistuu? Tämä aamu näyttää lupaavalta.
Tuiskuinen, voimakas lumimyräkkä loi aivan erityisen tunnelman hiiripöllön metsään ja suolle. Hiiripöllö on aiemmin tunnettu myös nimellä hiiriäispöllö ja haukkapöllö. Se on erityisesti Lapin ja Itä-Suomen pöllö.