Teollinen ruuantuotanto ja jakelu ovat täysin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Voisiko ruuan saada omasta maasta?
Pekka Tuuri päätti kuvata kaikki Suomen kalalajit veden alla. Nyt seitsemän vuotta myöhemmin kuvat on otettu.
Miksi puutiaiset ovat lisääntyneet yhtäkkiä ja levinneet niin nopeasti? Eikö niitä saalisteta?
Itämeren tilaa on seurattu tutkimusalus Arandalta jo 40 vuotta. Miltä kotimeremme tulevaisuus näyttää?
Ritajärven luonnonsuojelualuesta Sastamalassa tuli nopeasti suosittu retkikohde. Eikä ihme.
Kun ympäristö tuhoutuu, ihminen ahdistuu. On tärkeää toimia luonnon ja ympäristön hyväksi, mutta yhtä tärkeää on kohdata tunteensa.
Emon varovainen kurkistus pesäaukosta ennakoi, että mäyränpentujen leikit ulkosalla ovat alkamassa.
Mistä päästömme syntyvät, kuinka paljon tuotamme niitä ja mistä voisimme vähentää?
1880-luvun alussa koiraeläimet surmasivat Turun seudulla lapsia. Sen jälkeen on kiistelty, olivatko ne susia vai koiran ja suden risteymiä. Suomen Luonnon toimittaja Jouni Tikkanen päätti ottaa selvää.
Miksi puut vaihtavat väriä syksyllä? Tutkijat ovat yrittäneet selvittää vastausta yli sata vuotta.
Suomineidon oikeanpuoleisella ohimolla seurataan karhuja vaivihkaa, rikostutkinnan keinoilla.
Päivän päättyessä liikkeelle lähtevät mittarit, yökköset ja monet muut. Yöperhosiin pääsee tutustumaan sytyttämällä valon.
Haisusieni houkuttelee hyönteiset levittämään itiöitään.
Sääksi eli kalasääski on liki kotkan kokoinen, kaloja syövä petolintu. Elokuussa poikastenkin on opittava kalastamaan.
Monen sieniherkuttelijan riesa on sienisokeri tai mannitoli, jotka aiheuttavat vatsanväänteitä.
Kultasakaalin läsnäolo maassamme varmistui valokuvista. Millainen eläin on kyseessä?
Lämmin ruoka antaa voimia ja kruunaa retken. Millä retkikeittimellä ruuanlaitto onnistuu parhaiten?
Muurahaiskeko on nerokas asumus, jossa ilmanvaihto pelaa ja lämpötila pysyy vakaana.