Helmikuun lopulla julkaistun Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin mukaan ilmastokriisin seuraukset ovat aiempia arvioita synkemmät. Yhtenä sopeutumiskeinona ilmastonkriisin tuomiin muutoksiin raportti esittää, että maa- ja merialueista suojellaan ja ennallistetaan 30–50 prosenttia. Näin turvataan luonnon monimuotoisuus ja hiilinielut sekä lajien sopeutuminen ilmastonmuutokseen.

Yksi raportin pääkirjoittajista, dosentti Tero Mustonen Lumimuutos-osuuskunnasta esittää, että keskeiseksi työkaluksi nostetaan suuret alueet, joilla yhdistetään suojelua ja ennallistamista. Yli 200 hehtaarin kokonaisuudet antavat luonnolle tilaa, mikä siltä tällä hetkellä kansallispuistojen ulkopuolella puuttuu.

Laajan ennallistamisen ja suojelun toteutuksessa Mustonen näkee valtiolla useita tehtäviä. Ensimmäinen liittyy tiedonkulkuun viranomaisten välillä. Suomen metsät on inventoitu ja niistä on laserkeilausaineistoa koko maan laajuudelta.

Ongelmana on kuitenkin se, että Metsäkeskukset eivät yksityisen omaisuuden suojaan vedoten jaa valtion varoin kerättyä inventoitua luontotietoa muille viranomaisille, kuten Ely-keskuksille. Elyt puolestaan tekevät maanomistajien kanssa yhteistyötä luonnonsuojelussa ja vesien kunnostuksissa, mutta joutuvat inventoimaan potentiaaliset suojelukohteet itse. Siten joillakin kohteilla valtio maksaa samoista metsätiedoista kahteen kertaan.

Toinen Mustosen mielestä tärkeä seikka on tapa, jolla ennallistamista ja suojelua lähdetään toteuttamaan. Se vaatii maaseudun kulttuurin ymmärrystä. Lisäksi suojelua tulee viedä läpi tavalla, joka syleilee suomalaista maanomistusta.

”Meidän pitää puhua kieltä, jota maanomistajat ymmärtävät”, Mustonen sanoo.

Hän toivoo myös, että valtion hakattavat metsät ensin inventoidaan, hakkuutekniikoita monipuolistetaan, ja että metsätaloudessa panostettaisiin raaka-aineen määrän sijasta laatuun.

”Luonnonalueilta poimittu puu on laadultaan sellaista, että se ansaitsisi aivan erilaisen jalostusasteen kuin selluteollisuuden raaka-aineena”, Mustonen sanoo.

Lumimuutos -osuuskunnan ilmastotutkija, Itä-Suomen yliopiston dosentti Tero Mustonen:

ilmastotutkija Tero Mustonen
Kuva: Tero Mustonen

”Suomi on panostanut sopeutumiseen vähän.”

Järvi on valuma-alueensa lapsi 

Valuma-alueiden ennallistaminen voisi olla se iso askel, jolla saadaan soiden ja vesiluonnon tilaa parannettua, palautettua niiden kytkeytyneisyys ja torjuttua ulkoista kuormitusta. Soita ja kosteikkoja voisi ennallistaa kitumailla.

Ennallistamisen mittakaava pitäisi saada vähintään 200 hehtaariin

Alueella pitäisi olla riittävän suuri, 20–25 hehtaarin suojeltu luonnonmetsän ydin, ja sen ympärille voitaisiin sopia kevyempää metsätaloutta. Jatkuva kasvatus voisi olla yksi työkalu. Metsän tulisi olla monilajinen ja -ikäinen, ja lahopuun ja kolopuiden määrät pitäisi saada ylös.

Valtion tärkein askel on suojella luonnonmetsät

Euroopan laajimmat yhtenäiset boreaaliset metsät ovat saamelaisalueella. Metsätalouden harjoittaminen siellä runtelee porojen laitumet sekä saamelaisten kulttuuriperinnön ja oikeudet. Tämä käsittämätön virhe tulisi pysäyttää.

 

Juttua muokattu 29.3. Tarkennettu, että Metsäkeskus ei jaa inventoitua luontotietoa muille viranomaisille. Muut Metsäkeskuksen keräämät metsätiedot ovat avoimesti saatavilla.

ennallistaminenilmastokriisiIPCCkansainvälinen ilmastopaneelimonimuotoisuussuojelu

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!