Mikä kurkiseuranta?

Suomen Luonto alkoi syksyllä 2020 seurata nuorten kurkien matkaa niiden ensimmäisellä syysmuutolla. Ne kantavat jaloissaan rengastajien kiinnittämiä gps-paikantimia, joiden avulla niiden lentoa voidaan seurata yksityiskohtaisesti.

Kurkien joukko on vaihtunut vuosien varrella, ja alkuperäisestä nelikosta mukana on vain Harmaa. Harmaan rinnalla seuraamme kesällä 2023 kuoriutuneiden Esterin, Haiskun, Kullan ja Laurin menoa.

Gps-kurjet ovat osa israelilaisen ekologin Idan Talmonin väitöskirjatutkimusta. Niiden seikkailuja päivityksissä kommentoi biologi Petri Suorsa, joka on yksi israelilaisten tutkijoiden yhteistyökumppaneista Suomessa.

Kaikki Kurkiseurannan artikkelit löydät täältä >>

Harmaa ennätti Suomeen huhtikuun 10. päivänä kurkien päämuuton tuntumassa. Se lähti liikkeelle edellisenä päivänä Puolasta Kaliningradin tuntumasta, missä se oli ollut lähtökuopissa jo pitkään, ja jatkoi tuolloin Liettuan yli Latvian puolelle.

Kurjen reitti kulki Virossa Saaremaan ja Hiiumaan yli. Manner-Suomeen se saapui Raaseporin kohdalta.

Seuraavan yön Harmaa vietti Salossa Kiikalan kylän liepeillä, ja jatkoi sitten Keski-Suomeen. Tämän jälkeen kartalle piirtyy laajaa kaartelua Äänekosken, Pihtiputaan ja Pyhäjärven välillä.

”Siellä on ketunlenkkiä heitetty”, sanoo biologi Petri Suorsa.

Hän arvioi, että olosuhteet ovat olleet vielä kurjelle sen verran talviset, että Harmaa on kierrellyt etsimässä sopivia ruokailupaikkoja.

13. huhtikuuta Harmaa asettui Varkauden ja Outokummun välille Suvasveden rantamaisemiin ja on siitä lähtien pysytellyt melko pienellä alueella. Samalla seudulla se vietti myös viime kesän.

Harmaa on täysikasvuinen, viidennen kalenterivuoden kurki, niin kuin lintujen ikä tyypillisesti ilmoitetaan. Tämän ikäisenä osa kurjista aloittaa pesimisen. Harmaakin voisi olla nyt asettumassa reviirilleen, mutta onko vaeltelu merkki muusta?

”Tässä ei nyt suoraviivaisesti kiirehditty mihinkään reviirille”, Suorsa toteaa, muttei pidä sen vuoksi pesintää vähemmän todennäköisenä.

”Nyt kylmenee entisestään ja tulee yöpakkasia. Siihen nähden se on ihan ajoissa paikalla. En usko, että yksikään kurki tuolla Savossa ja Pohjois-Karjalassa aloittaa pesintäänsä ennen huhtikuun loppua.”

Suorsan mukaan nuoret kurjet tyypillisesti aloittavat pesinnän selvästi myöhemmin kuin konkarit.

”Se voi aloittaa ihan toukokuun loppupuolellakin. Myös muilla pitkäikäisillä linnuilla nuoret aloittavat pesintänsä myöhemmin.”

Nuoren kurkinelikon kevätmuutto on myös edennyt, mutta hyvin hitaaseen tahtiin. Pisimmälle on ennättänyt Esteri, joka eteni 13.4. Valko-Venäjältä pienillä etapeilla Latviaan, missä se pysähtyi 16.4. lähelle Viron rajaa.

”Se voisi olla sellainen nuori, joka tulee Suomeen asti”, Suorsa sanoo.

Hän arvioi, että Koillis-Puolaan edennyt Haiskukin voisi olla tulossa Suomeen. Sen sijaan Kulta kääntyi Slovakiasta hieman takaisin päin ja on nyt jälleen Unkarin puolella. Nuoret kurjet voivat viivytellä matkalla pitkäänkin, mutta on koko ajan todennäköisempää, että Kulta jää kesäksi Keski-Eurooppaan.

Vauhdilla Etiopiasta Ukrainaan edennyt Lauri on edennyt viime viikot madellen ja käytännössä pysähtynyt Valko-Venäjälle. Tahdin muutos voi selittyä sillä, että kurki on lähtenyt matkaan emojensa seurassa, mutta itsenäistynyt niistä Eurooppaan saapumisen jälkeen.

”Ei ole mahdotonta, että se tulee vielä Suomeenkin, mutta jotenkin sillä on nyt kyllä jarrut päällä.”

gps-paikanninkurkiKurkien kevätmuuttokurkiseurantamuuttolinnutsatelliittiseuranta

Tunne luontosi

Suomen Luonto on ajankohtaisen luontotiedon aarreaitta!
Tilaamalla tuet Luonnonsuojeluliiton työtä.