Kotimaisten marjojen tiedetään tepsivän moneen vaivaan. Vankkaa tutkimusnäyttöä on kuitenkin vielä niukasti.

Kotimaisten marjojen ominaisuudet tunnetaan hyvin. Niissä on niukasti energiaa mutta runsaasti kivennäisaineita, kuitua ja antioksidantteja kuten vitamiineja.

C- ja E-vitamiinipitoisimpia marjoistamme ovat ruusunmarja, tyrnimarja, lakka ja mustaherukka. Hyvinä karotenoidilähteinä (A-vitamiinin esiaste) niiden rinnalle nousevat mustikka ja karviainen. Marjat päihittävät vitamiineissa tuontihedelmät: esimerkiksi sadassa grammassa appelsiinia on vain 51 milligrammaa C-vitamiinia, kun sitä ruusunmarjassa on peräti 1250 ja mustaherukassakin 120 grammaa.

Vähiten C-vitamiinia marjoistamme on puolukassa, jossa sitä on kuitenkin enemmän kuin esimerkiksi omenassa ja päärynässä. Marjojen kuitupitoisuus on niin ikään suurempi kuin näiden hedelmien.

Marjoissa on myös folaatteja, vesiliukoisia B-ryhmän vitamiineja, kutakuinkin saman verran kuin tuontihedelmissä. Folaatit saattavat ehkäistä sydän- ja verisuonitauteja vähentämällä veren homokysteiinipitoisuutta.

Kivennäisaineista marjoissa on runsaimmin kaliumia, joka alentaa verenpainetta.

Suojaavat värit

Vitamiinien lisäksi marjoissa on muitakin antioksidantteja, esimerkiksi fenoliyhdisteitä. Ne suojaavat elimistöä hapettumiselta ja sitä kautta monilta sairauksilta ja ennenaikaiselta vanhenemiselta.

Kuopion yliopiston tutkimusten mukaan fenoliyhdisteitä on runsaimmin marja-aroniassa, ruusunmarjassa ja mustikassa, eivätkä kauaksi jää pihlaja, pensasmustikka, mustaherukka ja variksenmarja.

Fenoliyhdisteistä tunnetuimpia lienevät flavonoidit, joita marjojen ohella saadaan muun muassa punaviinistä, suklaasta, teestä ja kahvista. Flavonoidipitoisuuden voi arvioida karkeasti väristä. Mitä tummempi marja, sitä enemmän siinä on flavonoideja.

Ravitsemissuosituksia ei silti anneta. Tutkijat kehottavat syömään monipuolisesti kasviksia, hedelmiä ja marjoja sekä nauttimaan kohtuullisesti myös kahvia ja teetä.

Terveydeksi!

Ehkäisevätkö marjat sairauksia? Kysymys on vailla lopullista vastausta, sillä ihmisillä tehtyjä kokeita on vielä niukasti. Sen sijaan laboratorioissa on saatu useita lupaavia tuloksia. Esimerkiksi

antioksidanttiteho on todettu pensasmustikalla ja karpalolla suuremmaksi kuin muilla elintarvikkeilla.

Koehenkilöillä tehdyissä tutkimuksissa laboratoriossa todettu antioksidanttiteho kuitenkin säilyi vain muutaman tunnin marjojen syömisen jälkeen.

Helsingin yliopistossa ja Teknologian tutkimuskeskuksessa (VTT) soluviljelmissä tehdyissä kokeissa voitiin osoittaa, että marjat ehkäisevät mikrobien kasvua.

Kasvu tyrehtyi muun muassa suolistolle vahingollisilla Salmonella-, Escherichia- ja Staphylococcus-bakteereilla. Listeriaan marjat eivät tehonneet, mutta eivät myöskään hyödylliseen Lactobacillusbakteeriin

Parhaiksi mikrobien torjujiksi osoittautuivat lakka ja vadelma.

Karpalomehua on käytetty kansanlääkinnässä virtsatietulehduksiin, ja teho on todistettu potilaskokeilla, joita on tehty Suomessakin Oulun yliopistossa. Kokeessa toistuvista virtsatietulehduksista kärsivät potilaat joivat puolen vuoden aikana päivittäin karpalo–puolukkamehutiivistettä. Marjamehua juovilla Eschericia coli -bakteerin aiheuttamat infektiot vähenivät puoleen kontrolliryhmään verrattuna. Karpalo estää bakteerien tarttumisen virtsateiden limakalvoille ja ehkäisee siten ennalta infektioita.

Mustikka rauhoittaa suoliston ja parantaa ripulin, ja sen on uskottu kohentavan hämärässä näkemistä ja tepsivän harmaakaihiin ja silmänpohjan ikärappeumaan. Tieteellinen näyttö kuitenkin puuttuu.

Mustaherukalla väestötutkimuksia on tehty, ja hämäränäön koheneminen sekä silmien väsymisen väheneminen näyttöpäätetyössä voitiin todeta.

Mustikan väitetään parantavan myös muistia. Rotilla se on jo osoitettu, ja alustavia samansuuntaisia tuloksia on saatu ihmiskokeissa.

Viimeisimmät tiedeuutiset kertovat marjojen tepsivän jopa syöpään. Soluviljelmissä mustikka, mustaherukka, lakka, puolukka, vadelma ja mansikka estivät suolistosyöpäsolujen kasvua.

Yhdysvalloissa puolestaan havaittiin, että koe-eläimille syötetty marjarehu vähensi kemikaalilla aiheutetun ruokatorvensyövän kasvaimia.

c-vitamiinihyvinvointia luonnostamarjatmustikkapuolukka