Metsänpohja on täynnä kukkia, joskaan kukkaloistosta ei oikein mustikan tapauksessa voida puhua. Hailakan väristen kukkien kauneus saattaa jäädä vasta puhjenneiden lehtien viherryksen varjoon, ellei niitä kyykisty katsomaan.

Tomerilta kimalaisilta kukat eivät jää huomaamatta. Mustikan kukinnan aikoihin kuningattaren kasvattama ensimmäinen työläissukupolvi pääsee siivilleen ja alkaa kantaa mettä ja siitepölyä pesään kuningattaren ja toukkien ravinnoksi.

Kimalaiset hoitavat valtaosan mustikan pölytyksestä, joten iso osa loppukesän marjasadosta lepää niiden pörröisillä harteilla. Kimalaisten pörinää seuraamalla voikin saada vinkin siitä, millainen mustikkasato on luvassa.

Sää vaikuttaa pölyttäjähyönteisten aktiivisuuteen. Aurinkoisella säällä kimalaiset tekevät pitkää päivää ja kiertävät kukkia tehokkaan järjestelmällisesti.

Sateinen ja kolean tuulinen kevät taas pitää kimalaiset koloissaan ja hidastaa pesän kasvua. Pitkittyessään säätila voi koitua kuningattarelle ja koko pesälle kohtalokkaaksi.

Säät saattavat kiusata kimalaisten lisäksi myös mustikoita. Jos halla pääsee kunnolla puraisemaan, avautuneet kukat lakastuvat.

Ihan vähästä sato ei kuitenkaan ole pilalla, sillä pörriäiset ja mustikat ovat sopeutuneet kevään sahaaviin lämpötiloihin.

Kun pölyttäjät ovat tehneet työnsä, alkaa raakileiden kasvattaminen marjoiksi. Silloin kannattaa edelleen pitää silmällä säätä, sillä kuivuus jättää marjat pieniksi.

Sopiva määrä auringonpaistetta ja kesäsateita kasvattavat marjoista mehukkaita ja maukkaita.

Vinkki! Marjasatoja voi seurata Luonnonvarakeskuksen Marjahavainnot.fi-palvelussa. 4H-järjestön nuoret keräävät havaintoja, mutta kuka tahansa voi myös lisätä omat tietonsa mustikasta, puolukasta ja suomuuraimesta.