Loppukevät ja alkukesä ovat luonnonystävälle vuoden kohokohtia. Silloin yölaulajat konsertoivat ja kesäyön tuoksu ja hento hämärä luovat taianomaisen tunnelman.

Parhaita paikkoja löytää yölaulajia ovat avoimet, pensaikkojen täplittämät tienoot ja ojanvarret sekä lintuvedet, joissa on ruovikkoa ja muuta tiheää kasvillisuutta. Otollinen aika laittautua retkelle on alku­illasta aamuvarhaiseen.

Yölaulajia on moneksi.

Satakieli edustaa lintuorkesterin klassista linjaa ja pitäytyy tiukasti partituurissaan huilutteluineen ja kastanjetteineen. Sen laulu raikaa etenkin lehdoissa ja nuorissa lehtimetsissä.

Pensassirkkalinnun laulu on heinäsirkkamaista sirinää ja viitasirkkalinnun edellistä matalampaa ja enemmän hepokattimaista.

Viitakerttunen improvisoi taidokkaasti. Se lainailee muiden lintujen lauluista sopivia kohtia. Laulu on polveilevaa, ja solisti jää välillä maistelemaan säveliään. Lähilaji luhtakerttunen on taitava sekin, mutta sen laulun tempo on huomattavasti nopeampi.

Muita kerttusia ovat rastas-, ruoko- ja rytikerttunen. Ne edustavat lintumaailman punk-genreä. Ruoko- ja rytikerttunen esittelevät erilaisia säriseviä ääniä ja sointeja monipuolisesti, rastaskerttunen on raksutuksellaan ja kitinällään niitä pelkistetympi.

Rantakanat ovat lintukosteikon rytmiryhmä. Luhtahuitti on tunnettu huittauksistaan ja luhtakana käkätyksestään ja kiljahduksistaan. Piileskelevä ruisrääkkä viihtyy heinikkoisilla mailla. Sen ääni on rytmikästä narinaa.

Puhallinosastoa edustaa yksin­oikeu­della kaulushaikara. Sen voi kuulla parhaissa lintukosteikoissa, joissa on tiheitä järviruovikkoja.

Vinkki! Yölaulajien konsertti lomittuu sammakoiden kutuajan kanssa. Usein molemmat löytyvät samanlaisista rehevän kosteista ympäristöistä. Linturetkellä kannattaakin kuunnella tarkalla korvalla myös kurnutusta.

linturetkiluonnonkalenteriluonnonääniyölaulajat

Tunne luontosi

Lähde retkelle metsään, suolle, merelle, kauas ja lähelle.
Tutustu, opi, ihastu ja voimaannu. Koe Suomen Luonto!