Pihamme läheisyyteen on ilmestynyt jo neljä risupesää. Kenen tekemiä ne ovat? Pesän lähellä olen nähnyt talitinttejä ja oravan.

Kuva: Kaarina Heiskanen

Oravan pesät ovat yllättävän monimuotoisia. Kuvan pesä on todennäköisesti oravan käytössä ja ilmeisesti myös sen itse tekemä.

Varmuuden saisi parhaiten katsomalla, miten oksat on katkaistu. Orava naksauttaa tuoreet oksat katki terävillä hampaillaan. Varikset ja harakat sen sijaan käyttävät usein valmiiksi irronneita oksia tai nyhtävät helposti katkeavat oksat irti nokallaan. Jälki ei ole yhtä siistiä kuin talttahampaista jää.

Osa oravien pesistä on jalkapallon näköisiä tiiviitä risu- ja sammalpalloja, osa hieman suppilomaisia risukasoja. Kurrelle kelpaavat myös ihmisten kattorakenteet, suuriaukkoiset linnunpöntöt, palokärjen kolot ja vanhat harakan pesät. Yleensä oravan itse tekemän pesän löytää kuusesta tai männystä, harvemmin lehtipuusta.

Pesiä on kerralla käytössä useita. Huolettomasti kootut pesät toimivat kesäisinä varapesinä. Parhaat pesät on omistettu poikasille ja talven suojaksi.

Turvallisessa pesässä on aina kaksi kulkuaukkoa, sillä takaovi voi pelastaa oravan näädän tullessa sisään etuovesta. Jos poikaspesä täyttyy loisista tai tuntuu emon mielestä jostain syystä turvattomalta, se voi evakuoida poikasensa vaihtopesään.