Satuin olemaan Madeiralla loppusyksyllä 2012, kun Euroopan ensimmäinen denguekuume-epidemia puhkesi siellä aiheuttaen yli 3000 tautitapausta. Seepraraidallisin jaloin varustettuja hyttysiä lensi runsaasti kauppakeskuksissa, terasseilla ja ravintoloissa. Lomaa tuli vietettyä hyttysverkon alla nukkuen ja kauppareissuja jännittäen.

Virusta kantamaan kykenevät hyttyset olivat asuttaneet Madeiran 2005 alkaen, ja perimä paljasti niiden olevan lähtöisin Brasilian seutuvilta, mistä oli rahdattu laivalasteittain eksoottisia viherkasveja, muun muassa täyskokoisia palmuja multapaakkuineen Madeiralle Funchalin satamaan. Paikallisissa lehdissä juuri isoja palmuja veikkailtiin hyttysten kuljetusalustaksi. Saarelle päästyään hyttysten arveltiin lisääntyneen kaupunkiympäristön lukuisissa isoissa kukkaruukuissa ja kukkalautasilla seisovassa makeassa vedessä. Epidemian puhkeamiseen tarvittiin enää vain saarelle saapunut sairauden ihmiskantaja.

Ihan näin äärimmäisiä eivät tuontikasvien aiheuttamat ongelmat useinkaan ole, mutta niin Madeiralla kuin Suomessakin vieraslajien määrän ja levinneisyyden kehitys on puolihuomaamatta edennyt mittaluokkaan, josta on vaikeaa tai jopa mahdotonta peruuttaa.

Luontoon karanneista puutarhakasveista on nopeasti tullut kasvava uhka alkuperäislajistollemme. Irti päästyään haitalliset vieraslajikasvit muokkaavat maisemaa, ravintoketjuja ja eliölajistoa. Kehitystä on yhä mahdollista hidastaa ja osin torjuakin, vaikka jotkin lajit, kuten lupiini, ovat jo saaneet huolestuttavan vahvan jalansijan täällä Pohjolassa, muutenkin ilmastonmuutoksen ikeessä sinnittelevän taigaluontomme ja lajistomme keskuudessa.

Luontoon karanneista puutarhakasveista on nopeasti tullut kasvava uhka alkuperäislajistollemme.

Uhkaa lisää se, että moni ihmisen tuomana luontoon karannut puutarhakasvilaji on tehokkaasti lisääntyvä ja muita lajeja tukahduttavia tiiviitä kasvustoja muodostava. Me olemme ne tänne tuoneet, ja siksi meillä on myös vastuu niiden luonnolle aiheuttamien haittojen torjumisesta.

Vieraskasvien lajikoulu auttaa tunnistamaan joitakin nopeasti levittäytyviä vieraslajikasveja. Jutun kuvissa kasvit näyttäytyvät paitsi kauniina, toki viattomina – ihminenhän ne tänne on tuonut. Kauniiden kasvien torjuminen emmityttää – se onvinhimillistä. Mutta kauneutta ja lajikirjoa katoaa merkittävästi myös kotimaisesta luonnosta, mikäli vieraslajeja ei saada hallintaan. Vahinkoa syntyy sitä enemmän, mitä myöhemmin torjuntatoimiin ryhdytään. Omasta pihapiiristä on helppo aloittaa.