Vaasan yliopiston Innolabin tutkimushanke ”Ilmassa ristivetoa – Löytyykö yhteinen ymmärrys?” tarjoaa kiinnostavan kurkistusikkunan yhteiskunnassa vallitseviin ilmastoasenteisiin.

Tuoreeseen kansalaiskyselyyn vastanneista lähes puolet oli sitä mieltä, että ihmiset eivät riittävän hyvin hahmota tilanteen vakavuutta. Ja siltähän se vähän vaikuttaa, kun tutkii vastauksia. Lähes 80 prosenttia suomalaisista nimittäin uskoo elämäntapansa olevan jo nyt ympäristön kannalta kestävä. Tämä on ilmastotyön kannalta haastavaa, viralliset tavoitteet kun edellyttäisivät vielä huomattavia päästövähennyksiä. Kansalaisten huolta ilmastosta on ehkä ennenaikaisesti hälventänyt vaikutelma siitä, että asialle on alettu tehdä jotain.

Elämäntapamuutokset eivät juurikaan huoleta, vaikka ajatus lihansyönnin ja autoilun vähentämisestä vähän kaihertaakin. Päinvastoin, moni kokee ilmastotekojen tekemisen olevan arjessa vaivatonta. Enemmän painavat huolet siitä, että ponnistelut valuvat hukkaan, ja että ilmastotoimien kustannukset jakaantuvat epätasaisesti eri väestöryhmille. Myös ilmastokeskustelun politisoituminen ja aiheen kansaa jakava olemus mietityttävät. Tieto saattaa lisätä tuskaa, mutta myös aktivoi: parhaiten tietoa saaneilla oli eniten intoa tehdä ilmastotekoja.

Vastuuntuntoisia suomalaiset kyllä ovat: Ympäristöministeriön Luontosuhdebarometri 2020 kyselyssä 75 prosenttia vastaajista koki kansalaisten vastuun Suomen luonnon suojelusta ja kestävästä käytöstä suureksi tai erittäin suureksi.

Sitran kyselytutkimuksessa 2019 suomalaiset nimesivät kestävien elämäntapojen harjoittamisen ja luonnossa liikkumisen parhaiksi tavoiksi lievittää ilmastoahdistusta. Kestävää arkea ajatellen tarvitaankin vielä ponnisteluja, kaikilta yhdessä ja erikseen.