Poromiehet kiiruhtivat keskeyttämään metsätyökoneen, joka oli raivaamassa uraa tulevalle hakkuualueelle Enontekiön Peltovuomassa pääsiäisenä. Metsähallitus aloitti hakkuut alueella, missä paikallisen tokkakunnan porot laidunsivat luppometsässä. Tarkoitus oli harvennushakata mäntymetsää yhteensä yli sadan hehtaarin alueelta. Hakkuita oltiin kohdistamassa luppometsään, joka on poromies Tuomas Keskitalon tokkakunnan porojen laidun- ja vasomisaluetta. Tokkakunnalle hakkuut tulivat täytenä yllätyksenä.

”Metsätyökoneet ilmaantuivat tienvarteen Käkkälönpalon lähelle kiirastorstaina myöhään iltapäivällä”, kertoo Tuomas Keskitalo.
”Huolestuimme, koska pääsiäisen pyhät olivat tulossa ja tiesimme, että yhteyden saaminen Metsähallitukseen hakkuiden keskeyttämiseksi olisi hankalaa virka-ajan ulkopuolella.”

Onko vanhan kitukasvuisen metsän hakkaaminen selluksi mielekästä?

Ylä-Lapin metsiensuojelun parissa pitkään työskennellyt ympäristöjärjestö Greenpeacen metsäasiantuntija Matti Liimatainen pitää hakkuita pohjoisella metsärajalla kannattamattomina.

Liimatainen kertoo, että Suomen Metsäkeskuksen avoimien mittaustietojen mukaan alueen puusto on 90–200-vuotiasta. Ylä-Lapissa mäntymetsä on kitukasvuista. Hakkuualueet rajautuvat Saaravuoman–Kuoskisenvuoman soidensuojelualueeseen, jonka pohjoispuolelle levittäytyy Pöyrisjärven erämaa-alue.

”Metsä näyttää olevan myös erittäin, miltei poikkeuksellisen runsasluppoista. Harvassa metsässä olen nähnyt, että sitä on näin paljon. Ei ole siis ihme, että alue on poroille tärkeä talvilaidun”, Liimatainen sanoo.

”Hakkuu näyttäisi olevan pääosin sellupuuta”, on Liimataisen arvio. Se, miten voimakkaasti metsä tulisi vankistumaan harvennushakkuiden tuloksena mäntymetsän pohjoisrajalla, lienee kyseenalaista.

”Joku voisi pitää hullun hommana, että näin kitukasvuisia ja vanhoja metsiä viitsitään hakata.”

Hankalat neuvottelut Metsähallituksen kanssa

Keskitalo ja muut tokkakuntalaiset yrittivät tavoittaa Metsähallituksen edustajaa pääsiäisen aikana. Viikonloppuna poromiehet saivat lopulta yhteyden Metsähallitukseen, josta luvattiin olla yhteydessä tokkakuntaan ennen hakkuiden jatkamista. Näin ei Keskitalon mukaan kuitenkaan käynyt.

”Sitä puhelinsoittoa ei tullut. Metsäkone jatkoi hakkuita toisena iltana ja ehti hakata metsää puolisen tuntia”, Keskitalo sanoo.

”Ei valtio saisi hakata tällaisia metsiä. En ota kantaa yksityisten ihmisten tekemiin hakkuisiin, mutta valtio ei hyödy tällaisen metsän hakkuista juuri mitään”, hän jatkaa.

Metsätyökoneiden aiheuttaman häiriön takia porot lähtivät Käkkälönpalon alueelta liikkeelle.

”Ne siirtyivät kauemmas etelään ja jouduimme viemään niille lisäruokaa”, Keskitalo kertoo. Kesälaitumien ruoka on vielä lumen alla.

Keskitalo vaatii Metsähallitukselta kirjallista sopimusta, että hakkuista on neuvoteltava heidän kanssaan ennen niiden jatkamista syksyllä. Tokkakunta haluaa myös korvauksia lisäruokinnasta aiheutuneista kuluista ja alkavan vasonnan häiritsemisestä.

Poromiehet Ari Keskitalo (vas.), Kari Pekka Stoor, Tuomas Keskitalo, Onni Niemelä, Pekka Keskitalo, Leo Peltovuoma, Pentti K. Keskitalo ja Viljo Yli-Yrjänäinen keskeyttivät Metsähallituksen hakkuut Enontekiöllä.

”Saamelaisalueella hakkuista neuvotellaan aina paliskunnan poroisännän kanssa. Jos yhteistä näkemystä ei löydy, hakkuita ei toteuteta”, kertoo aluejohtaja Kirsi-Marja Korhonen Metsähallituksesta. Korhosen mukaan hakkuut keskeytettiin kelirikon takia.

”Meillä ei voinut olla ennakkotietoa, että yksittäinen poromies on eri mieltä ja että hänellä ei ole tietoa hakkuista”, Korhonen sanoo.

”Kyse on paliskunnan sisäisestä hyvin pitkäaikaisesta riidasta.”

Tapaus osoittaa, kuinka tokkakunnat paliskunnan sisällä voivat olla eriarvoisessa asemassa. Keskitalon tokkakunta kuuluu Näkkälän paliskuntaan, jossa tokkakuntien välisellä kiistalla on pitkä historia.

Kirsi-Marja Korhonen Metsähallituksesta vakuuttaa, että paliskunnan poroisäntään ja Keskitalon tokkakuntaan tullaan olemaan yhteydessä ennen hakkuiden jatkamista syksyllä.

”Ilman muuta heidän kanssaan keskustellaan tässä tapauksessa, kun tiedetään mikä sisäinen tilanne on. Sitä en kuitenkaan pysty lupaamaan, että he voivat estää meidän toiminnan”, Korhonen sanoo.

Puiden mahdollinen ostaja MetsäGroup toivoo ratkaisua kiistaan

”Me emme ole kuulleet Näkkälän paliskunnalta, että onko sillä ja tokkakunnilla eriäviä mielipiteitä”, MetsäGroupin ympäristöjohtaja Jussi Ripatti sanoo.

”Se on heidän sisäinen asiansa jos tieto ei ole kulkeutunut. En voi puuttua siihen”, Ripatti jatkaa. Hän ei ota kantaa siihen, onko MetsäGroup ostamassa kyseiset puut, mutta tietää, että alueella aloitettiin hakkuut ja että ne keskeytettiin kelirikon takia.

”Metsähallitus käy neuvottelut hakkuista saamelaisalueen paliskuntien kanssa, ja jos eriäviä mielipiteitä on, niin käykö se sitten neuvottelut myös yksittäisen tokkakunnan kanssa?”, Ripatti pohtii. Hän toivoo, että paliskunnan ja tokkakunnan välinen hakkuukiista ratkeaa demokraattisesti.

MetsäGroup ostaa FSC-sertifioutua puuta, jonka ehtoihin kuuluu muun muassa saamelaisalueen porohoidon huomioimista hakkuusuunnitelmissa.

Lopulta jutun teon aikana tapahtuu positiivinen käänne. Tuomas Keskitalo kertoo, että Metsähallituksen Metsätalous Oy:n toimitusjohtaja Jussi Kumpula soitti hänelle, ja sopi asian Keskitalon tokkakunnan kanssa. Korvauksista neuvotellaan vielä.

hakkuutluppolaitumetmetsätalousporohoito