Markku Mikkola-Roos Suomen ympäristökeskuksesta, lehdissä on keskusteltu siitä, lannoittavatko merimetsot Itämerta. Miten on?
Merimetsot eivät ole syyllisiä vesistöjen rehevöitymiseen. Merilinnuthan päinvastoin keräävät vedestä ravinteita. Ulosteista vapautuvat ravinteet voivat aiheuttaa paikallisesti leväkasvun kiihtymistä pesimäluodon ympärillä, mutta kokonaisuutena nettovaikutus on ehdottomasti positiivinen. Merimetsojen ulosteiden ravinteet pidättyvät pesimäluodon maaperään ja kasvillisuuteen sekä ennen kaikkea lintukantaan kuten kasvaviin poikasiin.

Suomessa elää noin 20 500 merimetsoparia 46 koloniassa, mutta kannan kasvu on selvästi tasaantunut. Yhtenä syynä siihen pidetään merikotkien saalistusta. Voisiko merikotkasta tulla merimetsokannan luontainen rajoittaja?
Merikotkien osuus merimetsokannan säätelijänä on muodostunut viime vuosina merkittäväksi. Esimerkkinä ovat Paraisilla ja Porissa olevat isot merimetsokoloniat, joiden parimäärä on vähentynyt kahden viime vuoden aikana. Paraisten koloniassa oli vuonna 2011 vielä 2000 paria mutta viime vuonna enää 690. Porissa parimäärä väheni samaan aikaan 1598 parista 267:ään.  Molemmista on todisteita, että nimenomaan merikotka on vähentäjänä.

Miten merikotkien vaikutus on todennettu?
Porin koloniaa kuvataan riistakameralla ja sen välittämistä kuvista nähdään, miten kymmenet merikotkat pyörivät merimetsokolonian ympärillä koko pesimäkauden. Paraisilla biosukeltajat näkivät pesimäyhdyskunnassa samanaikaisesti passissa peräti 26 merikotkaa.

Miten on pienempien  kolonioiden laita?
Merikotkien läsnäolo näkyy useissa pienemmissäkin yhdyskunnissa. Niissä vaikutus tulee lähinnä häirinnän kautta. Ainakin seitsemässä yhdyskunnassa pesinnät ovat epäonnistuneet pelkästään merikotkan takia, ja kolme vakiintunutta pesimäpaikkaa ulkosaaristossa on hylätty.