Kunkin eläimen luuranko on muotoutunut sen tarpeiden mukaiseksi, mutta huomaatko, miten paljon yhtäläisyyksiä lajien väliltä löytyy?

Kova luu: mitä luuranko kertoo lajin elintavoista?

Viisi vinkkiä: näin tunnistat luonnosta löytyneen luun

Tunnista luuranko

1/11

Kuva Luonnontieteellisen keskusmuseon näytteestä: Heikki Eriksson

susi

ilves

Ilveksellä on lyhyt kuono ja häntä sekä kissamaisen pitkät jalat.

ahma

2/11

Kuva Luonnontieteellisen keskusmuseon näytteestä: Heikki Eriksson

saukko

euroopanmajava

harmaahylje

Harmaahylkeeltä löytyy kaikki samat raajojen luut kuin ihmisiltä, vaikka luiden mittasuhteet ovat hyvin erilaiset.

3/11

Kuva Luonnontieteellisen keskusmuseon näytteestä: Heikki Eriksson

rusakko

Rusakolla on terävät etuhampaat, jotka kasvavat koko sen elämän ajan. Tämä on jäniseläimiä ja jyrsijöitä yhdistävä piirre.

metsähiiri

kettu

4/11

Kuva Luonnontieteellisen keskusmuseon näytteestä: Heikki Eriksson

helmipöllö

Helmipöllöllä on terävät kynnet ja nokka saaliin nappaamiseen ja paloitteluun. Hyvä hämäränäkö vaatii suuret silmät.

metso

punatulkku

5/11

Kuva Luonnontieteellisen keskusmuseon näytteestä: Heikki Eriksson

pohjanlepakko

rotta

liito-orava

Liito-oravan ranteissa on rustomaiset kielekkeet, joita ojentamalla se pystyy kasvattamaan liitopinta-alaa ja ohjaamaan liitoa.

6/11

Kuva Luonnontieteellisen keskusmuseon näytteestä: Heikki Eriksson

kalasääski

Kalasääskellä eli sääksellä on terävät kynnet ja nokka kalojen nappaamiseen ja paloitteluun. Pitkillä ja vahvoilla siivillä lintu pääsee lentoon vedestä saalis mukanaan.

merimetso

harmaahaikara

7/11

Kuva Luonnontieteellisen keskusmuseon näytteestä: Heikki Eriksson

kottarainen

liito-orava

pohjanlepakko

Lepakoilla on valtavan pitkät sormet, joiden väliin on kehittynyt nahkapoimut lentämistä varten. Peukaloiden päässä on kynnet, joiden avulla voi kiivetä.

8/11

Kuva Luonnontieteellisen keskusmuseon näytteestä: Heikki Eriksson

metsäpeura

Peurat eli metsäpeura ja poro ovat ainoita hirvieläimiä, joilla naaraatkin kasvattavat sarvet.

metsäkauris

hirvi

9/11

Kuva: Shutterstock

hiirihaukka

kalliokyyhky

Kalliokyyhkyt etsivät ruokansa tyypillisesti maasta. Ne liikkuvat parvina ja etsivät jyviä ja siemeniä. Kalliokyyhky on tutun kesykyyhkyn eli pulun kantamuoto.

punatulkku

10/11

Kuva: Shutterstock

Näätä

Rotta

Rotalla on pitkä häntä ja jyrsijän talttamaiset etuhampaat, jotka kasvavat koko sen elämän ajan.

Peltomyyrä

11/11

Kuva: Shutterstock

Kettu

Mäyrä

Siili

Ilman piikkipintaa siilin tunnistaa kovakuoriaisten ja sammakoiden saalistamiseen sopivista naskalihampaista ja lyhyenlännistä jaloista.

					
					
				
lajintunnistusluontovisaluurankoluurankotestiluurankovisaluutpääkalloTestivisa

Joululahjaksi hetkiä ja retkiä luonnossa!

Kuksa sekä lehti käteen ja luontoon: Suomen Luonto -lehti johdattaa seikkailuun ja metsän siimekseen piilotetun tiedon äärelle.

Joulutarjous: lehti+digi vuodeksi 63,50 €