Vieraslajilain siirtymäaika tuli ja meni, mutta kurtturuusu kukkii yhä
Kurtturuusu kukkii pensasaidassa Lauttasaaressa. Kuva: Anna Tuominen
Kurtturuusu kukkii juuri nyt komein pinkein kukin. Se on tuttu näky puistoissa, pihoissa ja teiden varsilla, mutta myös peittävinä valleina luonnonhiekkarannoilla ja luodoilla.
Kolme vuotta sitten voimaan tulleessa vieraslajilaissa kurtturuusu ja joukko muita lajeja sai kansallisesti haitallisen vieraslajin statuksen. Laki kieltää kasvattamasta näitä lajeja, mikä tarkoittaa muun muassa, että maanomistajien vastuulla on hävittää kasvustot omalta maaltaan.
Toisin kuin muiden lajien kohdalla, kurtturuusun hävitystä varten säädettiin siirtymäaika. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisemassa haitallisten vieraslajien hallintasuunnitelmassa siirtymäajasta kerrotaan seuraavaa:
”Koska kyse on laajalle levinneestä ja yleisesti kasvatettavasta lajista, kiinteistönomistajille on ollut välttämätöntä varata siirtymäaika kiellon noudattamiseksi. Siirtymäaika on tarpeen myös ELY-keskukselle valvovana viranomaisena, jotta toimeenpanoon voidaan valmistautua.”
Tuo siirtymäaika päättyi kesäkuun alussa, mutta puistoissa tai teiden varsilla eroa entiseen ei juuri huomaa.
Asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Suomen luonnonsuojeluliiton vieraslajiasiantuntija Markus Seppälä.
”ELY-keskuksilla on hyvin vähän resursseja, jos lainkaan, oikeasti valvoa näitä juttuja. Lain rikkomisesta voi tulla esimerkiksi uhkasakko tai ELY-keskus voi tilata sinne alihankkijan tekemään torjuntatyön maanomistajan laskuun, mutta näistä ei ole ennakkotapausta eikä tietääkseni mitään vireillä”, hän kertoo.
Kurtturuusu leviää tehokkaasti, kun linnut syövät sen kiulukoita ja kuljettavat siemeniä ympäriinsä. Uudella kasvupaikalla kasvi levittäytyy myös juuristonsa avulla. Haitallisimmillaan se on rannikolla ja saaristossa, missä se tukahduttaa hennompaa lajistoa alleen.
”Merenrantakasvina se kestää teiden suolaamista hyvin, joten sitä on istutettu moottoriteiden keskikaistoille ja parkkipaikkojen laidoille”, Seppälä sanoo.
Kurtturuusuaitaa on pelkästään moottoriteiden varsilla kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä, kertoo Kainuun ELY-keskuksessa työskentelevä valtakunnallinen vieraslajikoordinaattori Reima Leinonen.
”Sitä on niin paljon, etteivät mitkään resurssit riitä postamaan sitä hetkessä. Meillä on paljon muutakin kuin kurtturuusu, joista on ihan turha ajatella, että ne saataisiin yhtäkkiä pois. Jättiputkelle on asetettu kunnianhimoinen tavoite, että se olisi 30-luvulla jo kokonaan pois Suomesta, mutta saa nähdä, onko.”
Leinonen vertaa vieraslajeja ylipainoon: lisää tulee hyvin helposti, mutta karsimisessa riittää työnsarkaa. Hänen mukaansa oli selvää, ettei kurtturuusua saada poistettua siirtymäajan loppuun mennessä, vaikka laki on sen suhteen yksiselitteinen.
”Laki ei tarkoita, että ensimmäisenä olisi sanktiot mielessä. Pyrimme saamaan kansalaiset talkoisiin sillä ajatuksella, että yhdessä teemme sen. Homma etenee vauhdikkaammin, kun saadaan jengi heräämään, että tälle täytyy oikeasti tehdä jotain,” Leinonen sanoo.
Seppälä on eri linjoilla.
”Olisi kovasti hyötyä, jos tällainen pakkokeinojen ennakkotapaus tulisi esille. Se voisi auttaa nopeuttamaan asioita.”
Kuinka torjua kurtturuusu – katso ohjeet videolta
Esimerkiksi puistoissa ja monilla tiealueilla kurtturuusu on kaupungin vastuulla. Helsingin kaupungin kunnossapitoyksikön projektipäällikkö Päivi Islander kertoo, että niiden hävitys on valtava kuluerä.
”Ei riitä, että ruusut poistetaan, vaan pitäisi saada jotain järkevää tilalle. Herkästi sinne jää jotain, niin turvallisinta olisi pistää alue joiksikin vuosiksi nurmikolle. Pensaita on leikattu alas, mutta sitä pitäisi tehdä useamman kerran vuodessa.”
Myös ruusujätteen asianmukainen käsittely maksaa, etenkin kun mukana on paljon juurien mukana kaivettua maata.
Työhön ei ole kuitenkaan tarjolla erityisiä resursseja. Reima Leinonen sanoo, että siirtymäaikana ELY-keskukset myönsivät erilaisille vieraslajeihin liittyville hankkeille rahaa.
”Näyttää ikävä kyllä siltä, että Valtioneuvosto ei ole jatkamassa sitä rahoitusta tänä vuonna, vaikka tarvetta olisi ilmiselvästi aika paljon. Alku on saatu, ja se on tietysti jo paljon sekin”, hän toteaa.
Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen kertoo, etteivät työhön varatut rahat ole riittäneet kuin alkuun. Työ etenee, mutta hitaasti. Päivi Islanderin mukaan torjuntaa on tehty etenkin arvokkaissa luontokohteissa, kun taas katujen varret ja puistot ovat prioriteettilistan häntäpäässä.
Siirtymäaikana Helsingin kaupunki on osallistunut Luonnonvarakeskuksen kolmivuotiseen hankkeeseen, johon ELY myönsi rahoituksen. Kokeilussa alas leikattuihin kurtturuusunvarsiin tupsutetaan purppuranahakas-nimisen lahottajasienen itiöitä. Tarkoituksena on kokeilla, saisiko sieneltä apua näivetykseen. Koealoja löytyy jo muun muassa Lauttasaaresta.
”Jännä nähdä, miltä tämän kesän tulokset näyttävät. Jos siitä saisi apua tähän haasteeseen, joka on kyllä melkoinen”, Islander toivoo.
Kaikkia ruusuja ei pidä torjua! Tunnista kurtturuusu >>
Kurtturuusu uhkaa muun muassa luonnonhiekkarantojen erikoistunutta kasvillisuutta. Kuva: Anna Tuominen