Koronaepidemia on muuttanut merkittävästi ihmisten arkea kautta maailman. Tällä on ollut monia vaikutuksia luonnon ja ympäristön kannalta.

1. Luontoharrastus kukoistaa

Suomen metsähallituksen havainnot kertovat samaa kuin luontoharrastajien arkikokemus: Luonnossa liikkuminen on lisääntynyt koronan myötä räjähdysmäisesti.

Etelä-Suomessa tämä on tarkoittanut ruuhkautuneita luontopolkuja ja jopa jonkinmoista tartuntariskiä, kun pitkospuilla on kävelty jonossa. Kaikkein ruuhkaisimpia reittejä uhkaa kuluminen.

Samaan aikaan poikkeuksellisen vireällä luontoharrastuksella on positiivinen puolensa: Luonnontieteellisen keskusmuseon Vihko-palveluun on annettu 46 prosenttia enemmän luontohavaintoja kuin viime vuonna samaan aikaan. Uudet ihmiset voivat nyt myös herätä huomaamaan monimuotoisen lähiluonnon arvon.

2. Luonto palaa takaisin?

Koronaepidemia on antanut hauskoja oppitunteja siitä, millainen maailma olisi ilman meitä. Sosiaalinen media on täyttynyt videoista, joissa ihmisen poissaolo on saanut puumat, kauriit, norsut ja apinat liikkumaan kaupunkien kaduilla eri puolilla maailmaa. Israelin Haifassa villisikojen kerrottiin tulleen koronan myötä kaduille.

Tilanteista kertovat videot naurattavat, mutta lisäksi ne voisivat kertoa siitä, miten nopeasti luonto on valmis ottamaan tilaa, jos ihminen sitä antaa. Ne näyttävät olevan pieniä toivoa antavia merkkejä ekologisesta jälleenvilliintymisestä (ecological rewilding).

Tapauksiin kannattaa kuitenkin suhtautua varauksella. Moni tapauksista on osoittautunut ankoiksi. Muun muassa Haifan villisikatilanteesta kerrottiin jo joulukuussa 2019, pian metsästyskiellon alkamisen jälkeen. Ekologisesta jälleenvilliintymisestä tapaus voi toki kertoa, mutta syy ei ole yksin koronan.

3. Vähentyneet ilmansaasteet

Ilmaan pölläytetyt saasteet ovat vähentyneet, ainakin lyhyellä aikavälillä.

Intiassa Himalajan vuoristo on näkynyt tämän vuoksi paikkoihin, joista sitä ei ole aiemmin voinut nähdä. Yhdysvaltojen New Yorkissa häkäpäästöt, jotka tulevat lähinnä autojen pakokaasusta, romahtivat puoleen vuodentakaisesta.

Suomessa niin ikään pakokaasuista peräisin olevan kaasun, typpioksidin, pitoisuus ilmassa laski koronaepidemian takia jo ennen Uudenmaan eristämistä 40 prosenttia. Kaupunkien ilmanlaatu onkin parantunut nopeasti. Typpioksidi aiheuttaa Suomessa vuosittain 240 ennenaikaista kuolemaa, joten päästöjen väheneminen vaikuttaa suoraan ihmisten terveyteen.

Öljylähteitä Kiinan Panjinissa. Kuva: Yoshi Canopus / CC BY-SA 4.0 / Wikimedia Commons

4. Kohti öljynjälkeistä aikaa?

Kun lentokoneet ovat olleet maassa ja ihmiset antaneet auton seisoa paljolti pihassa, ilmakehään töräytetyt kasvihuonekaasupäästöt ovat pienentyneet.

Ilmasto kiittää, ja öljy-yhtiöt ovat vaikeuksissa: sekä autojen että lentokoneiden polttoainetta on nyt markkinoilla enemmän kuin kysyntää riittää, joten öljynjalostamot ovat vähentäneet raakaöljyn ostamista. Tämän takia öljylähteitä suljetaan jo.

Öljyn hinnan romahdus alhaisimmalle tasolle 18 vuoteen voi rapauttaa öljyn tuotantoketjuja ja nopeuttaa siirtymistä öljyn jälkeiseen aikaan. Samalla se herättää kuitenkin kysymyksiä Venezuelan tai Venäjän kaltaisten öljyvaltioiden vakaudesta.

5. Malli ilmastotoimista

Moni on nähnyt koronakriisissä yhteyksiä ilmastonmuutokseen: Jotain tällaista tapahtunee pian ilmastonmuutoksen aiheuttamissa kriiseissä. Jotain tällaista täytyy tapahtua myös kriisin aiheuttamissa toimissa, sitten kun ilmastonmuutos otetaan yhteiskunnassa vakavasti.

Lyhyellä aikavälillä koronaepidemia johtaa todennäköisesti taloudelliseen elvytykseen. Tämä on nostanut esiin vihreän elvytyksen (green new deal) ja vihreän jälleenrakennuksen kaltaiset ideat myös Suomessa. Jos taloutta tuetaan, tuki pitäisi suunnata luonnon ja ympäristön kannalta järkevällä tavalla.