Kukapa olisi uskonut tammikuun pakkasilla, että helmikuussa ovat vuorossa pitkään kestävät vesikelit. Etelärannikolla vesisade ja sulaneet lumet nostivat vähitellen esimerkiksi Vantaanjoen keväisiin tulvakorkeuksiin. Vanhankaupunginkoski pauhasi ja pärskyi helmikuun toisella viikolla voimansa tunnossa, kun pakkashelmikuina vesi virtaa vähäisenä ja rauhallisena. Nyt koskella asustellut koskikarakin joutui vähäksi aikaa etsiytymään muualle.

Tämä kertoo ilmaston muuttumisesta, se äärevöityy ja alkaa ikään kuin heittelehtiä. Vaikka keskilämpötila nousee, voi silti olla pakkastalviakin, kuten 2010-luvun alun kolme peräkkäistä pakkas- ja lumitalvea osoittivat. Sitä ennen oli pitkään vetisiä ja lauhoja eurotalvia. Tämän vuoden alku on ollut säitten puolesta tavallista levottomampi. Ja hämmentävästi viime joulukuun lämpötilat olivat suunnilleen kesäkuun alkupuolen tasolla.

Kuva: Jorma Laurila

Kuva: Jorma Laurila

Vetiset talvet ovat vesistöille haitallisia, koska ne huuhtovat niihin ravinteita ja kiintoaineita. Kovasti vaihtelevat säät voivat olla vahingollisia myös monille kasveille ja eläimille sotkemalla niiiden talvilepoa ja elämän rytmiä. Valkoinen jänis tai lumikko mustalla maalla on varoitusmerkki, ettei kaikki ole kohdallaan.

helmikuutulvaVantaanjoki