Valtion maita koskevan metsähallituslain kiireinen ja salainen valmistelu on herättänyt kovaa kritiikkiä, johon maa- ja metsätalousministeriö vastaa järjestämällä huomisesta alkaen pikaisen kuulemiskierroksen.

Maanantaina 19.10.2015 kuullaan Helsingissä useiden kymmenien järjestöjen ja viranomaisten kannat; jokaisella on 56 sekuntia aikaa esittää näkemyksensä. Myöhemmin viikolla järjestetään pienemmät kuulemistilaisuudet Oulussa ja Rovaniemellä.

Lausujilla on miettimistä, sillä esitykset laeiksi Metsähallituksesta ja valtion metsätalousosakeyhtiöksi ovat huomattavan sekavat. Lainsäätäjän tavoitteet on kirjoitettu pitkälle lain perusteluihin, eikä lakiin.

Luonnonsuojeluliitto sai kuulemista varten käsiinsä lakiluonnoksen.

”Valtion yleisvedet on sen mukaan edelleen tarkoitus siirtää Metsähallituksen liiketalouden käyttöön. Lain valmistelijat selittävät kauniisti, ettei ole tarkoitus muuttaa nykytilannetta, mutta totta kai on. Eihän muutosta muuten ajettaisi. Kuka sitä paitsi voi mennä takaamaan mitä Metsähallitus tekee vaikkapa viiden vuoden päästä, jos laki mahdollisuuden antaa”, kysyy Suomen luonnonsuojeluliiton johtava asiantuntija Ilpo Kuronen.

Metsähallituksen hallinnoima valtion omaisuus jakautuu peruspääomaan, johon kuuluvat muun muassa talousmetsät jolla pyöritetään liiketoimintaa. Luonnonsuojelualueet ja vastaavat kuuluvat julkisen muuhun omapääomaan tai julkisten hallintotehtävien taseeseen. Ensimmäiselle asetetaan tuottovaatimus, jälkimmäiselle ei. Noin 2,7 miljoonaa hehtaaria valtion yleisvesiä kuuluvat nyt julkisen hallinnon taseeseen ja niitä uhkaa nyt siirto ja kaikki siitä myöhemmin seuraava.

Luonnonsuojeluliitossa ihmetellään myös Laatumaan asemaa. Se myy soranotto- ja kallion louhimisoikeuksia, sekä maata, jossa kiistanalaisimpia ovat rantatontit. Se kilpailee muiden kanssa, mutta sitä ei haluta yhtiöittää, kuten yhtiöitetään valtion metsien hakkuut. ”Näissä kahdessa näkyy Härmälän kaartin ydinajatus. Liiketoimintaan pitää saada maita ja mantuja, jotta voidaan tehdä bisneksiä”, Kuronen sanoo viitaten Metsähallituksen pääjohtaja Esa Härmälään.

Metsähallituksen yhteiskunnallisiin velvoitteisiin kuuluu nykyään myös työllistäminen, mutta se on tarkoitus jättää laista pois. Tämä saattaa merkitä potkuja Metsähallituksen Pohjois-Suomessa työllistämille metsurille. Lisäksi budjettiesityksen mukaan ensi vuonna Luontopalveluista vähennetään noin 50 henkilötyövuotta

”Lakiesityksessä ei ole huomioitu asianmukaisesti myöskään saamelaisten oikeuksia. Perustuslakivaliokunta on edellyttänyt, että saamelaisia koskeviin erityislakeihin on otettava saamelaiskulttuurin heikentämiskielto. Tästä esityksessä ne puuttuvat”, Kuronen huomauttaa.

Mikko Niskasaari

metsähallitus