Yksi syysaamun lyhyt hetki
Yksi syysaamun hetki hämäläisellä järvellä. Aina ainutkertainen, omanlaisensa.
Yksi syysaamun hetki hämäläisellä järvellä. Aina ainutkertainen, omanlaisensa.
Aamuaurinko kurkistaa metsään ja sumuiselle järvenlahdelle toissa-aamuna. Laulujoutsenpari töräyttelee hiljaa uidessaan.
On syksy, syksyn värit ja tuoksu, lyhenevä päivä. Ei kevään kiihkoa; toisenlainen vuodenaika. Kuitenkin laulujoutsenet uivat hetken kaulat eteen ojennettuina. Silloin äänetkin voimistuvat. Pari vahvistaa näin sidettään.
Sumu on yleensä kovin rauhaton, syksyllä sekin hieman rauhoittuu. Sitten kajahtaa voimakkaammin. Joutsenet nousevat huutaen ilmoille. Huudot kiirivät hiljaisessa aamussa kauas pitkin tyyntä ja sumuista järvenpintaa.
Laulujoutsenet nousevat ilmoille. Äänet vielä kuuluvat, kun joutsenet etääntyvät horisonttiin. Sitten on hiljaista.