Ilmestyy 14.4. Tässä numerossa kerromme, miten myyrä helpottaa kimalaiskuningattaren pesäpaikan etsintää, arvioimme eläinten pesien arkkitehtuuria ja vertailemme västäräkin saapumisajankohtia eri osiin maata. Suunnittelemme lintuja houkuttavan puutarhan, viljelemme merikaalia ja tuomme luonnon myös kerrostalopihalle. Opimme tunnistamaan sammakkolajit, vierailemme kolmella upealla lintujentarkkailupaikalla ja tapaamme maisemasuunnittelija Kati Jukaraisen.
Täällä pääset kuuntelemaan kevätlintujen ääniä, opit tunnistamaan eri lintulajeja ja kuulet lisää lintujen kevätmuutosta.
Pesän tarkoitus on suojata poikasia, ja evoluutio on kehitellyt siihen monta eri tapaa. Mutta mikä pesistä on kaikkein paras? Kysyimme kolmelta arkkitehdiltä.
Tervetuloa tutustumaan maamme sammakkolajeihin. Esittelyssä ruskosammakko, viitasammakko ja rupikonna sekä pikkuvihersammakko ja ruokasammakko.
Seuraa, miten luonto värjäytyy kevään vihreällä.
Keväiset purot lorisevat nyt vilkkaimmillaan.
Pystykiurunkannus aloittaa kukintansa huhtikuussa.
Linnut hyötyvät ruokinnasta talvella, mutta kesällä siitä voi olla jopa haittaa.
Talitiainen voi löytää ikkunalta ravintoa tai kuvitteellisen kilpakosijan.
Hauki joutui ansaan katiskaan sammakoiden kanssa.
Myös kerrostalopiha voi olla monimuotoinen. Millä tavoin asukas voi vaikuttaa kerrostalopihan monimuotoisuuteen?
Tiaisille ja siepoille rakennetut pöntöt on paras sijoittaa riittävän etäälle toisistaan, ettei sekaannusta pääse tapahtumaan.
Kirjosieppokoiras voi yrittää vallata tiaisen pesäpöntön, mutta jos se kuljettaa mukanaan ruokaa, kyseessä voikin olla erehdys.
Keittiöpäällikkö ja yrttipioneeri Sami Tallberg rakastui merikaaliin jo 20 vuotta sitten. Tässä ihana resepti merikaalille!
Keväisessä numerossa ihastellaan pesien arkkitehtuuria, istutetaan omalle pihalle lintuja houkutteleva puutarha, tutustutaan sammakoihin ja vieraillaan parhailla lintupaikoilla. Lehdessä koodi myös muhkeaan Lintujen kevät -digiekstraan!
Geopolitiikka on palannut taas osaksi kahvipöytien kuumia keskusteluja. Luonnontieteissä sen vastine on eliömaantiede. Tämä lajien levinneisyyksiä ja niihin vaikuttavia syitä tutkiva tieteenalani ei ehkä herätä yhtä voimakkaita tunteita, mutta ehkä sen pitäisi. Kuuntele tai lue Pekka Niittysen kolumni.
Biologi Pertti Koskimies on tutkinut Suomen linnustoa, tikoista etenkin valkoselkätikkaa.
Kukkaan puhkeavat pajunkissat ovat kevään ensimmäisille perhosille tärkeää ravintoa.
Kasvillisuudeltaan hyvin suunniteltu luontopiha on monipuolinen ruoka-aitta linnuille. Kasvivalinnoissa on hyvä ajatella sopivuutta Suomen oloihin ja kyseiselle kasvupaikalle.
Merikaali on villivihannes, jonka herkullista makua ylistettiin jo 1700-luvun kasvioppaassa. Etelärannikon ja lounaissaariston harvinaisuutta voi viljellä myös itse. Katso jutusta kasvatusohjeet!
Sarjassa nostetaan esiin lajien välisiä elintärkeitä, monimuotoisia ja yllättäviäkin suhteita.
Isojen lintujen, joutsenten, hanhien, kurkien ja haahkojen muutto alkaa olla huipussaan. Esittelemme kolme paikkaa, joissa isoja siivekkäitä pääsee tarkkailemaan.
Huoli luontokadosta kalvaa mieliä. Mitä yksittäinen asukas voi kerrostalossa tehdä luonnon monimuotoisuuden eteen?
Biojätettä päätyy edelleen paljon sekajätteeseen eikä kiertoon. Poimi täältä viisi vinkkiä kompostin hoitoon.
Maisemasuunnittelija Kati Jukarainen suosii rentoa otetta pihassa ja puutarhassa.
Milloin västäräkit saapuvat Suomen kuhunkin kolkkaan?
Meikäläiset siilit joutuvat liikkumaan keski-eurooppalaisia lajikumppaneitaan enemmän löytääkseen riittävästi ravintoa. Eläimet vaeltelevat myös etsiessään talvipesän paikkaa. Liikehdintä altistaa ne liikenteen vaaroille.
Kevät tuo puutiaiskauden. Aluksi liikkeellä ovat taigapuutiaiset – tauteja ihmiseen levittäviä lajeja on Suomessa kaksi.
