Asiantuntijoiden mielestä Kittilän Suurikuusikon kultakaivoksen jätealtaiden pohjarakenteeseen ei voi luottaa. Vaarassa ovat pohjavesien lisäksi arvokkaat kalajoet.

Taidemaalari Lauri Tervon mielestä maalaus on onnistunut, kun katsoja pystyy hengittämään taulussa olevaa ilmaa.

Nyt on aika painua suolle, ihailla syksyisiä maisemia, hengittää kirpeää ilmaa – ja kerätä soiden jalokivia, karpaloita, talven varalle.

Täällä Utössä kihu saa muistuman entisestä. Maisema on avara kuin Lapissa, mutta ympärillä tyrskyää tuleva ympäristö. Kihu on täällä ehkä tuhannen kilometrin päässä synnyinseudustaan. Talvehtimisalueelle on matkaa yli kymmenen kertaa tämän verran. Tunturikihujen tärkein talvehtimispaikka on Etelä-Atlantilla Afrikan länsipuolella. Talven kihut viettävät kaloja syöden Benguelanvirran runsailla apajilla.

Ruotsin tuulivoiman vuosituotanto nousi tänä syksynä seitsemään terawattituntiin. Määrä on samaa luokkaa kuin Suomen Loviisan ydinvoimaloilla. Meillä tuulivoima matelee. Ruotsi osoittaa, että tuulivoimaa voi rakentaa ripeästikin. Katso kaavio.

Öljyntorjuntavalmius ei ole riittävä, sanoo Syken yli-insinööri Kalervo Jolma. Professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistosta varautuisi luontokohteiden suojaamiseen öljyltä.

Vieläkö muistat tammikuussa 2007 ilmestyneen Helsingin Sanomien sunnuntaisivujen haastattelun, jossa Shellin hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila kertoi havahtuneensa ilmastonmuutokseen? Sen mukaan Shell oli yksi suurimmista tuulivoiman kehittäjistä.

Olen aiemminkin pohtinut kolumnivuorollani luontosuhteen rakentumista. Nyt tartuin tällaiseen ajatukseen: Luontosuhde on ennen kaikkea tunneside. Sitä ei voi luoda tiedon varaan.

”Olen aina ollut utelias ja halunnut tutustua ihmisiin ja oloihin, joita ei kotikulmilla näe. Olen helsinkiläinen, mutta halusin käydä intin Sodankylässä, koska oletin, että siellä saisi viettää aikaa enemmän metsässä kuin kasarmilla ja tavata oikeita lapinjätkiä. Sama asenne ajoi minut tekemään Madventures-seikkailudokumentteja. "