Isoja lohia tuottava geenimuoto harvinaistuu Tenon lohikannassa ja pieniä tuottava yleistyy. Tämä selvisi Helsingin yliopiston, Luonnonvarakeskuksen ja Turun Yliopiston tutkimuksessa, jossa tarkasteltiin neljänkymmenen vuoden aikana kerättyjä suomunäytteitä. Tutkimus julkaistiin Nature Ecology ja Evolution -tiedesarjassa.

Kalojen kutistuminen on entuudestaan tuttu ilmiö, mutta nyt todistettiin, että ainakin Tenon lohen kohdalla kyse on nimenomaan geneettisestä muutoksesta.

Suureksi kasvamisesta on lohelle nykyään haittaa. Mitä kauemmin lohi viettää merellä ennen paluutaan kotijokeen kutemaan, sitä suurikokoisemmaksi se ehtii. Lohi tulee sukukypsäksi yhä aiemmin ja palaa kudulle yhä pienikokoisempana.

Lohen sukukypsyyttä määräävästä geenistä on kaksi eri muotoa, joista toinen saa sen kasvamaan suureksi ja tulemaan sukukypsäksi myöhään ja toinen jäämään pieneksi ja tulemaan sukukypsäksi aikaisin.

Pieni geenimuoto yleistyy, koska lohen selviytymismahdollisuudet merellä ovat huonontuneet.

Lohi ei ole ainoa

Kutistujia on muitakin. Esimerkiksi turskia on kalastettu niin paljon, että myös niiden kannattaa tulla sukukypsiksi nuorempina, ja siis pienempinä, jotta ne ehtivät lisääntyä.

Tutkijat epäilevät, että myös lohen kutistumisilmiön syy saattaa piillä kalastuksessa tai ympäristön muutoksessa.

Kalojen koon pienenemisellä on epäilty olevan yhteys myös merien lämpenemiseen. Yhteyttä on selvitetty muun muassa Pohjanmerellä. Global Change Biology -tiedelehdessä vuonna 2013 julkaistussa artikkelissa todettiin mm. Pohjanmeren koljan, turskan, kilohailin, merianturan, punakampelan ja sillien pienentyneen.

Kenen syy?

Tenon lohen kutistumista ajaa tutkitusti evoluutio, ja varsin nopea sellainen. Meillä ihmisillä lienee monella tavalla näppimme pelissä.

Liikakalastus ja suuriin yksilöihin keskittyvä saalistus vaikuttavat kaloihin suoraan. Ilmastonmuutos lämmittää ja muuttaa meriekosysteemiä. Meriin ja kalakantoihin vaikuttaa myös rehevöityminen ja monet muut ihmisen aikaansaamat ongelmat.

Me sahaamme omaa oksaamme – tai kirjaimellisesti ahneuttamme kutistamme ruokamme.

Lue lisää kalastusasiaa 13.12. ilmestyvästä Suomen Luonnon numerosta 10/18!

Kuva Pekka Tuuri