Teksti: Marko Leppänen ja Adela Pajunen

Elämme monella tapaa kuormittavaa poikkeusaikaa. Nyt jos koskaan on oleellista pitää huolta jaksamisesta. Tässä luonto voi olla suureksi avuksi. Esittelemme seuraavassa kymmenen tutkittua syytä, miksi luontoon kannattaa hakeutua viivyttelemättä – ja viivytellä siellä.

Muista, että luontoa ei ole vain hieno kansallispuisto jossain kaukana, vaan myös se pieni metsikkölämpäre kävelytien kupeessa. Jos jokin yhtä tehokas hyvinvoinnin ja terveyden lähde kuin luonto voitaisiin patentoida, maksaisi siitä nauttiminen maltaita. Mutta luonto on maksutta auki 24/7, ja siellä on sinulle aina tilaa.

1. Mieliala kohoaa

Uhkaavan ja lannistavan uutisvirran keskellä on tärkeää tuoda valoa mieleen. Luonnossa oleilu vähentää kielteisiä ajatuksia ja tunteita, ja vastaavasti lisää myönteisiä. Optimismi ja toiveikkuus heräävät.

2. Stressi vähenee

Arki on normaalistikin stressaavaa, poikkeusajoista puhumattakaan. Useissa tutkimuksissa on todettu, että luonto lievittää tehokkaasti niin fysiologista kuin kognitiivista stressiä. Säännöllinen luontoaltistus parantaa resilienssiä eli kykyä ottaa vastaan psyykkistä tasapainoa horjuttavia iskuja. Jos ulos ei pääse, merkitseviä vaikutuksia voi saada myös vehreyttä tarjoavan ikkunanäkymän kautta. Australialaistutkimuksessa huomattiin, että jo 40 sekunnin mikrotauko vehreää maisemaa katsellen auttaa.

3. Immuniteetti kohenee

Se, missä määrin koronan kaltaiset virukset vaikuttavat meihin, riippuu immuniteetistamme. Luonnon hyvinvointivaikutusten keskiössä on immuniteetin koheneminen. Luonnossa oleilu lisää elimistön valkosoluja ja niin sanottuja tappajasoluja, jotka molemmat torjuvat taudinaiheuttajia. Erityisen merkittävää on luonnon mikrobialtistuksen rooli immuunijärjestelmän terveen toiminnan säätelijänä, kertoo Lontoon kliinisen mikrobiologian keskus. Myös stressin väheneminen ja mielialan koheneminen tukevat immuniteettia.

4. Elinvoimaisuus eli vitaliteetti lisääntyy

Poikkeusaikoina ja mahdollisesti sairastuttaessa on koettu elinvoimaisuus kullankallis reservi. Luontoyhteyden syvyyden on havaittu olevan yhteydessä elinvoimaisuuteen eli vitaliteettiin. Suomalaistutkimuksessa elinvoimaisuutta kohensi etenkin metsäkävely.

5. Pohdiskelu helpottuu, vastauksia nousee

Laaja yhteiskunnallinen kriisi koskettaa jokaista, tavalla tai toisella. Omaa elämää koskevia kysymyksiä on tarpeen pohdiskella, ja tähän luonto antaa tukea. Viherympäristö elvyttää huomiokyvyn ja palauttaa stressistä, mistä seuraava rennon valpas olotila petaa puitteet reflektoinnille. Tämä tapahtuu, kun luonnossa ollaan oltu noin 50 minuuttia, selviää Michiganin yliopistossa tehdystä tutkimuksesta. Myös luovuus viriää. Vastauksia nousee, palaset loksahtelevat paikoilleen, suunta ja merkityksellisyys löytyvät.

6. Liikunta sujuu helpommin

Kun ryhmässä tapahtuvat liikunta on pannassa, ja uimahallit, kuntosalit ja vastaavat kiinni, voimme yhä liikkua turvallisesti luonnossa. Luonto on kyselytutkimuksen mukaan suomalaisten suosituin liikuntapaikka. Eikä ihme, sillä Virginian yliopistossa huomattiin, että vihreässä ympäristössä liikunta koetaan vähemmän rasittavana kuin rakennetussa. Lisäksi luonnossa liikkumisen jälkeen mieliala on parempi. Etuihin kuuluu myös puhtaan ja runsashappisen ilman saanti, mikä puolestaan lisää elinvoimaisuutta.

7. Hoivaa kriisistä selviämiseen

Luonto on suureksi avuksi, kun ihminen käy läpi kriisiä. Pahiten kuormittuneille ensiapua tarjoaa vehmaan suojainen, rauhallinen ja luonnontilainen paikka, kätkö nuolla haavoja. Toipumisen edetessä suhteellisesti suurempaa hyötyä voi saada avarammista näköaloista, kulttuurimaisemasta ja mahdollisuudesta nähdä polulla muitakin ihmisiä, osoittaa ruotsalaistutkimus.

8. Yksinäisyys lievittyy – ja paikka löytyy yksinololle

Kotikaranteenien ja liikkumisrajoitusten myötä osa meistä kokee yksinäisyyttä. Osa taas janoaa päästä olemaan edes hetken aikaa yksin. Molemmat voivat olla hyvin vahvoja kokemuksia, ja luonto tarjoaa niistä tukea kumpaankin. Laaja tutkimus Alankomaissa osoitti, että yksinäisyyttä koetaan vähemmän, kun luontoa on lähellä. Luonnossa on toisaalta luontevaa olla yksin, omissa oloissaan, seurassakin sisäänpäin vetäytyneenä.

9. Yhteisöllisyys ja avuliaisuus voimistuvat

Tarvitsemme yksilöinä ja yhteiskuntana toinen toisiamme selviytyäksemme, ja poikkeusaikoina tämä korostuu. Viherympäristössä otamme huomattavasti helpommin kontaktia vieraisiin kuin rakennetussa ympäristössä. Luontoaltistus lisää yhteisöllisyyttä, avuliaisuutta ja jopa anteliaisuutta. Illinoisin yliopistossa käytiin läpi rikosilmoituksia ja huomattiin, että vehreämmillä asuinalueilla on vähemmän vandalismia, väkivaltaa ja muuta rikollisuutta. Luonnossa koetun kauneuden on erityisesti havaittu lisäävän prososiaalisuutta, siis muiden huomioon ottamista ja tukemista.

10. Vaurauden kokemus viriää

Taloudellisen kriisin aikana on psyykkisesti tärkeää ylläpitää vaurauden kokemusta. Monimuotoinen luonto on, niin evoluutiopsykologisesti kuin käytännössä, henkiinjäämistä tukeva ympäristö, jossa voimme kokea ravinnon ja veden kaltaisten resurssien läsnäolon. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan vaurauden kokeminen kohentaa kognitiivista kyvykkyyttä, mikä puolestaan lisää levollista tunnetta tilanteen hallinnasta.

Jos koet hyötyneesi tästä tekstistä, älä emmi jakaa sitä!
Kerro myös, miten sinä olet saanut tukea luonnosta kriisiaikana.
Selvitään yhdessä.

Kirjoittajat ovat Terveysmetsä-toiminnan kehittäjiä ja Suomalainen metsäkylpy -kirjan kirjoittajia.