Kuva: Sofia Ben-Zwi / Lehtikuva

Soudamme veneellä yön pimeydessä Helsingin Eteläsataman edustalle. Selässä on useiden kilojen painoiset varusteet, mutta suorastaan lennämme laiturin pystysuoria tikkaita pitkin ylös. Juoksemme. Jokaisella on tarkka asema. Klik. Kaverini Piia Tuomisto ja minut kytketään kiinni valaanlihakonttiin.

Jännitystä piisaa kuin kunnon dekkarissa. Aamulla lehdistö tungeksii paikalle ja samassa tulevat myös poliisit. Klik. Ja isot leikkurit leikkaavat ketjut poikki.

Muutaman päivän kuvani ja etenkin konttiin kettingillä kytketty jalkani oli tiuhaan uutiskuvissa. Sain leiman kansalaistottelematon. Vieläkään en oikein tajua, mitä se tässä yhteydessä tarkoittaa.

Se oli minun osuuteni isossa ja näyttävässä Greenpeacen ensimmäisessä iskussa Suomessa 1980-luvun lopussa. Järjestö paljasti, että valaanlihaa kuljetettiin Suomen kautta Japaniin laittomasti. Tässä tapauksessa etukäteisneuvottelut olisivat olleet turhia. Oli osoitettava, että konteissa on valaanlihaa, ja sille piti saada mahdollisimman suuri julkisuus.

Greenpeacella on monta tapaa päästä päämääräänsä ja keinot ovat aina väkivallattomia. Valaanlihakuljetusten paljastamisessa käytettiin suoraa toimintaa samoin kuin äskettäin öljynporausta vastaan järjestetyssä mielenosoituksessa Arktisella alueella.

Arktiksella pidätettiin ja vietiin Muurmanskiin tutkintavankeuteen 30 aktivistia, mukaan lukien suomalainen Sini Saarela. Huhhuh, venäläinen selli kuulostaa kolkolta. Minä sentään pääsin sakoilla. Rikosnimike taisi olla luvaton tunkeutuminen (satama-alueelle) – Saarelaa ja kumppaneita saatetaan syyttää merirosvoudesta.

Kuvaavaa oli silloin ja on nyt, että luonnon ja ympäristön puolustamisesta tehdään rikos. Valaanlihan kuljetuksessa toimiamme tuki jopa laki (Tullilain 11. pykälä), mutta siitä huolimatta epäkohdan paljastanut Greenpeace tuomittiin. Nyt tilanne on vaikeampi. Venäläinen öljynporauslautta on omalla talousalueellaan laillisesti.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n tulevaisuuden skenaario on tyly. Mikäli kasvihuonekaasupäästöt kasvavat kuten tekevät, maapallosta tulee kuuma paikka. Seurauksena on merenpinnan nousun ohella muun muassa lajikato.

Fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitäisikin siis kiireesti vähentää. Mutta mitä vielä! Valtiot etsivät kuumeisesti öljyä ja kaasua ja ulottavat lonkeronsa yhä herkimpiin ympäristöihin kuten nyt Arktikselle.

Ilmaston lämpenemisen seuraukset näkyvät jo konkreettisesti Pohjoisnavalla, missä jää hupenee nopeasti. Maailman huomion kiinnittäminen juuri sinne on Greenpeacelta jälleen loistava veto.

aktivismiarktinen aluegreenpeacemurmask