Mikä eläin sanasta pölyttäjä tulee ensimmäisenä mieleesi? Luultavasti jokin muu kuin kärpänen. Kärpäset ovat yleisiä ja runsaslukuisia hyönteisiä, niiden monimuotoisuus on suuri, ja monet niistä hakevat ravintoa kukista. Silti moni yllättyy kuullessaan kärpästen olevan merkittäviä pölyttäjiä.

Kärpästen merkitys on jäänyt vähälle huomiolle monesta syystä. Ensinnäkin kärpäset ovat vähemmän karismaattisia kuin pörröiset kimalaiset, monimutkaisia yhdyskuntia muodostavat tarhamehiläiset tai näyttävät päiväperhoset. Kärpäset eivät komeile pölyttäjäkampanjoiden keulakuvina. Harva kiinnostuu kärpäsistä esimerkiksi harrastusmielessä.

Toiseksi kärpäsiä on tutkittu pölyttäjinä verrattain vähän. Tämä johtuu osittain siitä, että kärpäsiä tuntevat tutkijat ja harrastajat ovat harvassa. Kärpäsistä parhaiten tunnettuja pölyttäjiä ovat kukkakärpäset, joita esimerkiksi Suomessa on lähemmäs 400 lajia. Muiden kärpästen merkitystä pölyttäjinä on tutkittu vielä vähemmän.

Kukkakärpäsiin kuuluva parvikirvari lähestyy tattarin kukintoa. Kuva: Marjaana Toivonen

Kolmanneksi kärpästen on pitkään oletettu olevan melko merkityksettömiä viljelykasvien pölyttäjiä. Nykytiedon valossa tämä ei pidä paikkaansa. Viljelykasvista ja olosuhteista riippuen niin kukkakärpäset kuin muutkin kärpäset voivat lisätä merkittävästi viljelykasvien satoa.

Tyypillisesti mesipistiäiset eli kimalaiset, tarhamehiläiset ja erakkomehiläiset ovat tehokkaimpia pölyttäjiä, kun tarkastellaan yksittäisen kukkakäynnin vaikutusta kasvin pölyttymiseen. Toisaalta kärpäset voivat runsaslukuisempina tehdä kukkakäyntejä mesipistiäisiä enemmän, mikä kompensoi niiden keskimäärin heikompaa pölytystehokkuutta. Esimerkiksi sarjakukkaisten kasvien kuten porkkanan tai Suomessa laajasti viljellyn kuminan siementuotanto saattaa olla suurelta osin kärpästen aikaansaannosta. Pohjoisilla alueilla ja viileässä säässä kärpästen osuus pölyttäjistä on tyypillisesti suurempi kuin lämpimämmissä olosuhteissa.

Luonnon tutkimiseen vaikuttavat vahvasti ihmisten mieltymykset ja käytännön tekijät kuten tutkimisen helppous ja tutkijoiden osaaminen. Tutkimustieto puolestaan rakentaa ymmärrystä luonnosta ja sen suojelun mahdollisuuksista. Jos kärpäset jäävät pölyttäjätutkimuksessa vähälle huomiolle, ne jäävät todennäköisesti katveeseen myös julkisessa keskustelussa ja pölyttäjien suojelussa.

Emme koskaan pääse tilanteeseen, jossa erilaiset pölyttäjät tunnetaan tasaveroisella tavalla. Koitetaan kuitenkin muistaa kärpäset, luonnon valtava kirjo ja omien tietojemme vajavaisuus.

Kärpänen ja kimalaiskuoriainen ruusuruohon kukalla. Kuva: Marjaana Toivonen

kärpäsetpölyttäjätpölytysruoantuotanto

Hyvän mielen joululahja

Anna lahjaksi lumoava luontokokemus.
Tilaamalla Suomen Luonnon tuet suomalaisen luonnon suojelua.