Kuikkia taas tunnelmoimassa
Olen jakanut niin monta hienoa hetkeä kuikkien kanssa, että haluan jakaa vielä kerran kuikkien tunnelmaa noiden voimakkaiden lintujen ja blogin lukijoiden välille.
Olen jakanut niin monta hienoa hetkeä kuikkien kanssa, että haluan jakaa vielä kerran kuikkien tunnelmaa noiden voimakkaiden lintujen ja blogin lukijoiden välille.
Kuikat ovat osuneet tähän ennen aamuseitsemää ja iltakahdeksaa, aamun voimassa ja illan kauniissa valossa. Huomaan ne kun joku huutaa ka kuiiik ka, osa puliseekin ja pari muuta laskeutuu juuri. Järvellä jo odottaa seuraa puolen tusinan ryhmä. Pian on taas kalassa iso porukka, vuoroon 17 tai 18 kuikkaa, välillä vähemmän.
Joskus kuikat vähän haahuilevat. Useammin ne kiitävän voimakkaasti soutaen sellaista vauhtia, että tuskin kerkiän seuraamaan puitten välistä kameralla. Kohtaan ne nimittäin suojaisen niemen lehvästön kätköistä ja työnnän objektiivini oksien lomasta. Hienoja loppukesän ja alkusyksyn tunnelmia!