Tervetuloa paarmakouluun. Aiheina muun muassa lajimäärä, elintavat ja pistokset.

Voimakkaan tuoksunsa vuoksi valkolehdokkia on nimitetty kesäyön kuningattareksi.

Kesän kunniaksi tarjoamme retkivinkkejä rannikkomme merellisiin saariin.

Moni sanoo, että marjastaa tai sienestää vain metsässä, jonka tuntee. Silloin ei voi eksyä. Niin sanoin minäkin. Ja eksyin.

Rantakasvit reagoivat herkästi ympäristön muutoksiin. Ne voivat kertoa meille paljon.

Tervetuloa paarmakouluun. Aiheina muun muassa lajimäärä, elintavat ja pistokset. Ja kumpikohan paarmoista pistää: koiras vai naaras?

Monen linnun ääni antaa vihjeen sen nimestä.

”Naaras löytää sopivan kohteen, vaikkapa ihmisen, hyvän näkö- ja hajuaistinsa perusteella. Paarma haistaa hengityskaasujen aistimiselimellään uloshengityksemme. Lisäksi sillä on jaloissa makuaisti. Sen takia paarma siirtelee jalkojaan laskeuduttuaan. Se maistelee, onko tässä nyt sopiva saalis pistettäväksi”, museomestari Jere Kahanpää Helsingin yliopiston eläinmuseolta.

Makean vadelman satokausi alkaa heinäkuun lopussa ja kestää elokuulle. Aiemmin tätä herkkua on käytetty jopa lääkkeenä.

Sunnuntaina 15.6. vietetään Luonnonkukkien päivää. Yhteispohjoismaisen päivän tavoitteena on kasvituntemuksen ja -harrastuksen edistäminen sekä yhteisten luontokokemusten tarjoaminen mahdollisimman monelle.

Suomen öisin ääntelevät rantakanat ovat luhtakana ja luhtahuitti. Rytmit ovat helposti tunnistettavia ja yksinkertaisia. Kuuntele!

Kaulushaikara asustaa eteläisen Suomen lintuvesien tiheissä ruovikoissa. Ruskeasävyinen haikara on hyvin piilotteleva, ja useimmiten sen paljastaa kumea puhallusääni, jota on verrattu siihen kuin puhaltaisi pulloon. Kuuntele!

Suomen Luonto etsii havaintoja ritariperhosen toukista ja aikuisia ritariperhosista. Lähetä meille havaintosi ja voita Fjällrävenin reppu!

Alkukesän yöt ovat taianomaisia hetkiä Suomen vuodenkierrossa. Monet lintuharrastajat pitävät viitakerttusta maamme parhaana laulajana. Se on häkellyttävän taitava matkija ja mestarillinen improvisoija, lintumaailman jazzmuusikko. Kuuntele!

Ympäristörikoksista tuomittiin edellisenä tilastovuonna 2012 vain 77 henkilöä, vaikka tapauksia tulee ilmi noin 500 vuodessa. Ruotsissa syyttäminen on tehokkaampaa. Poliisiammattikorkeakoulun tutkija Iina Sahramäki vastaa Suomen Luonnon kysymyksiin.

Suomen Luonnon numero 5/2014 on tipahtanut tilaajien postiluukuista, irtonumerot myynnissä Lehtipisteissä sekä digitaalinen näköislehti ostettavissa Lehtiluukussa ja sovelluksen kautta iPhonessa ja iPadissä. Monipuolisessa kesänumerossa riittää lukemista!

Ryöskän luola sijaitsee Loikansaaressa Heinäveden reitin varrella. Luola on lähinnä kalliolohkareiden väliin jäävä onkalo, viitisen metriä pitkä, parisen leveä ja puolitoista metriä korkea. Se on molemmista päistä auki, mutta lienee aikoinaan suljettu luoteispäästään kivenlohkareilla. Luolan asukista, Ryöskästä liikkuu edelleen tarinoita.

Jos paarma eksyy sisätiloihin, se ei pörrää eikä pistä. Melkein kaikki paarmalajimme ruokailevat vain päivällä, joten sisällä niille on usein liian hämärät valaistusolot.

Luontokuvaaja Paavo Hamusen Luontokuvauskoulun viidennessä osassa keskitytään kuvausvälineisiin ja kuvakulmaan. Lue lisää luontokuvauksesta 6.6. ilmestyvästä Suomen Luonnosta.

Kasvit eivät ääntele, mutta niillä on asiaa. Rehevöityvän vesistön kasvillisuus näyttää aivan erilaiselta kuin karun ja kirkkaan. Minkälainen sinun mielijärvesi on?

Linnunpoikanen puun alla, lutuinen pikkurusakko heinikossa ja bambi kaurapellossa – eikä emoa mailla halmeilla. Tekisi mieli ottaa hoitoon, mutta tarvitsevatko ne apua?

Kuuntele ruokokerttusen rätisevää, punkmaisen pelkistettyä ja energisesti etenevää laulua.

Suomalaiset jakautuvat mielivuodenaikansa mukaan eri alalajeihin. Monet ovat vannoutuneita kesäihmisiä, sillä kesällä luonto on monimuotoisimmillaan ja säätkin usein ihmislajille mukavia. Lomalaisilla on myös aikaa nauttia luonnosta ja sen antimista. Luonnossa oleilu auttaa rentoutumaan ja monien tutkimusten mukaan se edistää sekä henkistä että fyysistä terveyttä. Kesä voimistaa ihmistä.