Maatalouden ravinteita ja torjunta-aineita joutuu puroihin. Lehden kansijutussa selvitämme purojen uhkia, jotka vaikuttavat samalla suurempiin vesistöihin.
Lehdessä myös kiipeämme puiden latvuksiin ja etsimme metsästä tuoksuvalmuskaa. Opettelemme tuntemaan tatteja ja tutkimme syitä nokkosperhosen vähenemiseen, elämme päivän luonnon antimilla ja käymme kahlaajaretkellä. Lähdemme vesille järviluonnon puolustajan kanssa ja vanhaan metsään Paraisille.
Tervetuloa tattikouluun! Nyt riittää, että opit herkkutatit, punikkitatit ja lehmäntatit omiksi tattiporukoikseen. Sen jälkeen voit opetella lajeja, mikä ei ole ihan helppoa asiantuntijallekaan.
Talousmetsiin tottuneelle nykyihmiselle viisisataavuotiaan karsikkopuun läheisyyteen hakeutuminen voi olla hyvin vahva kokemus.
Matsutake on japanilaisten suuri herkku, mutta Suomessa se löytyy vain oikukkaaseen lajiin perehtyneiden harrastajien sienikoreista.
Vuorokausi aikaa ja käytössä kivikaudelta periytyvät pyyntimenetelmät. Lähteekö nälkä?
Kahlaajille syksy tulee aikaisemmin kuin monille muille linnuille. Rannikon parhaille lintupaikoille kokoontuu loppukesällä jopa satapäisiä kahlaajaparvia.
Itämerestä löytyi ensimmäinen kotoperäinen kalalaji.
Tatit ovat helppo sieniryhmä opetella uusia lajeja.
Metsien hiilivelka on velka maapallon ilmastolle, ja se voitaisiin maksaa takaisin antamalla metsien puuston palautua mahdollisimman nopeasti.
Hyönteiset on mielletty eettiseksi ruoaksi sen kummemmin kyseenalaistamatta. Älystä riippumatta jokainen olento ansaitsee kuitenkin vähintään kunnioittavan kohtelun.
Loppukesän numerossa selvitetään purojen uhkia, kiivetään puiden latvuksiin ja etsitään metsästä tuoksuvalmuskaa. Lisäksi lehdessä opetellaan tuntemaan tatteja, eletään päivä luonnon antimilla ja käydään kahlaajaretkellä.
Maaperä on rutikuiva ja pohjavesi alhaalla koko maassa. Säät ailahtelevat, ja vain se on varmaa, että luontoa muuttavat koettelemukset jatkuvat.
